Interpellation15.9 2015

15.09.2015 kl. 16:56
Socialdemokratiska riksdagsgruppen, Vänsterförbundets riksdagsgrupp, De Grönas riksdagsgrupp och Svenska riksdagsgruppen inlämnade i dag en interpellation kring de planerade nedskärningarna inom utbildningen. Interpellationstexten finns enbart på finska.

Tulevan kasvun, koulutuksellisen tasa-arvon ja osaamistason nousun vaarantavat koulutusleikkaukset

 

Eduskunnalle

Suomalaisen yhteiskunnan menestysreseptinä on aina, erityisesti vaikeina aikoina ollut koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen panostaminen. Tämän reseptin varassa suomalaisten osaamistaso on menneinä vuosikymmeninä noussut, työn tuottavuus on moninkertaistunut ja Suomesta on tullut maailmanlaajuisesti tunnustettu korkean osaamisen ja teknologian maa.

90-luvun syvän laman aikana päätettiin tukea rakennemuutoksen läpivientiä ja uuden kasvun synnyttämistä panostamalla koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin. Suomi kävi läpi suuren elinkeinorakenteen muutoksen, jossa uutta kasvua alkoi syntyä elektroniikkateollisuuteen, korkean teknologian laitteiden ja palveluiden vientiin.

Uuteen kasvuun panostaminen kannatti, sillä huonoja taloudellisia aikoja seurasi taloudellisen kasvun ja työllisyyden paranemisen aika.

Edelliset, pääministeri Kataisen ja Stubbin hallitukset joutuivat tekemään isoja säästöjä koulutukseen.  Siksi ennen vaaleja kaikki eri puolueiden puheenjohtajat antoivat lupauksen, että enää ei koulutuksesta leikata. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti jo viime vaalikauden leikkauksia liian suurina ja sanoi, että ”Keskusta ei olisi leikannut näin paljon”.

Valitettavasti pääministeri Sipilän johtaman hallituksen puolueet pettivät rankasti niin nuorille kuin koko kansalle antamansa lupauksen, söivät sanansa. Hallitusohjelmassa päätettiin leikata opetuksesta ja tieteestä OAJ:n mukaan 3 miljardia euroa vaalikauden loppuun mennessä.

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen ja tieteen säästöjen lisäksi opintotuen leikkaukset ja indeksiin sitomatta jättäminen, Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan leikkaukset, evo-rahoituksen pienentäminen sekä indeksikorotusten jäädytykset yhdessä kurjistavat koulutusta.

Hallitus on myös päättänyt vähentää kuntien tehtäviä miljardin euron edestä, mistä tulee vielä lisäleikkauksia opetukseen.

Toimillaan hallitus romuttaa koulutuksellista tasa-arvoa, lisää alueellista eriarvoisuutta ja kasvattaa kuilua hyvin ja heikommin pärjäävien välillä. Hallituksen näkemys varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta pelkkinä kuluerinä, joista voidaan loputtomasti säästää, on äärimmäisen lyhytnäköinen eikä lainkaan linjassa hallituksen omien koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa suomalaisten osaamistason nostamisesta.

Sipilän hallituksen tapa leikata koulutuksesta johtaa siihen, että ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso tulee laskemaan. Hallitus syö eväät uudelta kasvulta, uusilta työpaikoilta ja innovaatioilta.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan kuitenkin osaamisella. Suomessa on perinteisesti ollut valmiutta ja poliittista tahtoa panostaa koulutukseen. Tämä on myös antanut tulosta.

Maan hallitus on valinnut tien, joka vaarantaa Suomen uudistumisen. Hallituksen politiikka johtaa koulutustason nousun pysähtymiseen ja heikentää maamme tulevaisuuden mahdollisuuksia. Leikkaukset kautta koulutuskaaren aina varhaiskasvatuksesta yliopistojen opetus- ja tutkimustyöhön syövät edellytykset kestävältä talouskasvulta, viennin kehittämiseltä, uusien korkean tuottavuuden työpaikkojen synnyltä ja elinkeinorakenteen muutokselta.

Suomi on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja julkista taloutta on tarpeen tasapainottaa. Koulutuspoliittisesti kestävien rakenteellisten uudistusten sijasta maan hallitus on kuitenkin valinnut linjakseen koulutusleikkaukset.

Hallitus aikoo muuttaa yli 3-vuotiaiden lasten päivähoidon suhdelukua siten, että yhdellä työntekijällä saisi olla jatkossa 8 lasta nykyisen 7 lapsen sijaan. Lisäksi päätettiin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta puolipäiväiseksi ja esiopetusikäisten päivähoitotarpeen korvaamisesta kerhotoiminnalla. Nämä muutokset aiheuttaisivat sen, että ryhmäkoot kasvaisivat reilusti.

Esiopetusikäisten lasten päivän pirstominen esiopetukseen ja sitä täydentävään kerhotoimintaan johtaa lasten päivän jakaantumiseen pahimmillaan kolmeen osaan ja kolmeen eri ryhmään jopa eri fyysisissä ympäristöissä saman päivän aikana. Tämä vaikuttaa paitsi lapsen esiopetuksen laatuun myös tavoitteiden saavuttamiseen ja ennen kaikkea lapsen kokonaishyvinvointiin.

Osansa hallituksen päätöksestä saavat kannettavakseen myös varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät ammattilaiset. Työn kuormittavuus kasvaa ja kyky lapsen yksilölliseen kohtaamiseen heikkenee. Suuremmat ryhmäkoot tarkoittavat myös sitä, että tuhansien varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien työpaikat ovat vaarassa. Alan tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että yhden euron panostus varhaiskasvatukseen tuo myöhemmin seitsemän euroa takaisin.

Laadukas peruskoulu on koulutusjärjestelmämme kivijalka. Oppimistulokset ovat kansainvälisten tutkimustulostenkin mukaan heikentyneet ja koulujen väliset erot kasvamassa. Sen vuoksi vastustamme hallituksen esitystä luopua perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen myönnettävistä valtionavustuksista sekä ns. tasa-arvoavustuksista. Hallituksen päätösten seurauksena ryhmäkoot ja koulujen väliset erot tulevat kasvamaan. Tätä emme voi hyväksyä.

Yleissivistävän koulutuksen osalta on myös syytä kysyä miten hallitus aikoo turvata oppilaiden ja opiskelijoiden valinnanvapauden samalla kun se leikkaa voimakkaasti määrärahoja.

Hallitus on esittänyt paikkaavansa leikkauksiaan laajentamalla oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä. On tietenkin selvää, että koulujärjestelmämme on seurattava kehitystä ja oltava osa digitalisaatiota. Kaikille oppilaille on tarjottava mahdollisuudet tasavertaisiin oppimisympäristöihin ja oppimismateriaaleihin, molemmilla kansalliskielillä.  Tämä ei kuitenkaan millään tavoin vähennä pätevien opettajien ja muun henkilökunnan tarvetta. Oppimisympäristöjä uudistettaessa on myös tärkeätä, että se tehdään suunnitelmallisesti ja, että opettajille taataan riittävät jatkokoulutusmahdollisuudet.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset vaarantavat vakavalla tavalla ammatillisen koulutuksen ja ammattiosaamisen laadun, yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja nuorisotakuun toteutumisen.

Samalla on syytä kysyä, miten hallitus aikoo turvata, että pienet koulutusohjelmat eivät häviä rajujen leikkausten seurauksena? Eteenkin ruotsinkielistä ammatillista koulutusta tarjoavat yksiköt ja koulutusohjelmat ovat hyvin pieniä ja haavoittuvia.

Hallituksen leikkaukset kurittavat uskomattomalla tavalla myös yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Suoria leikkauksia korkeakouluille tulee 75 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset jäädytetään vaalikauden ajaksi, mikä vähentää korkeakoulujen rahoitusta 170 miljoonalla eurolla vuosittain vaalikauden loppuvuosina. Suorien leikkausten lisäksi hallitus suunnittelee saavansa säästöjä aikaan vähentämällä maisterin tutkinnon suorittamismääriä 20 prosentilla yliopistoissa. Näillä leikkauksilla vaarannetaan korkeakoulujen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa ja ennen kaikkea kavennetaan resursseja elintärkeältä perustutkimukselta, joiden pohjalta kehitetään tulevaisuuden innovaatioita.

On merkillistä, että hallitus peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa perustutkimuksesta ja tieteestä. Nämä leikkaukset yliopistojen perusrahoituksesta sekä Suomen Akatemian ja Tekesin kilpaillusta tutkimusrahoituksesta uhkaavat näivettää koko suomalaisen innovaatioekosysteemin. Suomen vientivetoiseen kasvuun perustuva tulevaisuus, joka syntyy edelläkävijäosaamisesta, joutuu vaakalaudalle.

Maan hallituksen linjana näyttääkin olevan suomalaisten koulutustason laskeminen leikkauksilla ja tutkintomäärien vähentämisellä.

Opetusalan ammattilaiset ja heitä edustava Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat lausuneet syvän huolensa koulutusleikkausten seurauksista.

Useissa viime vuosina julkaistuissa tutkimuksissa ja selvityksissä todetaan, että Suomi on menettämässä asemansa koulutuksen mallimaana. Suomalaisten koulutustason nousu on pysähtymässä lähivuosina ja koulutusrakenne vakiintumassa nykytasolle.

Tällä koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta. Aiempina vuosikymmeninä koulutustason nousulla on ollut merkittävä työuria pidentävä ja työvuosia lisäävä vaikutus. Toisin sanoen työllisyysasteen nostaminen tulee entistä vaikeammaksi koulutustason nousun pysähtyessä.

Hallitus on päätöksillään tehnyt arvovalinnan. Sekä absoluuttisina lukuina että opetuksen ja koulutuksen hallinnonalaan suhteutettuna tehdyt leikkauspäätökset ovat aivan liian suuria. Nyt leikataan uudelta talouskasvulta, uusien työpaikkojen synnyltä ja uusilta innovaatioilta siivet. Suomen taloustilanne on vakava ja tarvitaan toimenpiteitä työllisyyden vahvistamiseksi julkisen talouden tasapainottamiseksi. Sipilän hallituksen tekemät leikkauspäätökset koulutuksesta tulevat pitkällä aikavälillä Suomelle ja suomalaisille erittäin kalliiksi. Koulutuksen ja tutkimuksen luoma edelläkävijäosaaminen luo sen perustan, jolta Suomi ponnistaa eteenpäin ja uuteen nousuun.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin/valtioneuvoston vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen ei vie Suomea uuteen nousuun. Miksi hallitus on vaarantanut tulevan kasvun leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta?

Hallitus haluaa Suomesta ”koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaan”. Kuinka tämä tehdään kun hallitus leikkaa pysyvästi koulutukselta ja tutkimukselta 3 miljardia euroa vaalikauden loppuun mennessä ja tämän laastariksi tarjotaan vain kertaluonteista 300 miljoonan euron kärkihanketta?

Miksi hallituspuolueet vastoin antamiaan vaalilupauksia ottivat arvovalinnakseen koulutuksesta leikkaamisen?

Miksi hallitus vaarantaa koulutuksellista tasa-arvoa rapauttamalla varhaiskasvatusta kasvattamalla ryhmäkokoja sekä leikkaamalla perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut määrärahat?

Miksi hallitus heikentää tietoisesti yhteiskuntamme kilpailu- ja uudistumiskykyä leikkaamalla yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, Suomen akatemialta ja TEKESiltä.

Aikooko hallitus ottaa kansalaisten ja asiantuntijoiden eri foorumeilla esittämät huolet koulutuksen laadun heikkenemisestä ja lasten ja nuorten eriarvoisuuden lisääntymisestä vakavasti ja perua ylimitoitetut leikkauspäätöksensä?

Svenska riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Remissdebatt om statsrådets klimat- och energistrategi

Regeringen har avgivit en av de viktigaste redogörelserna under hela regeringsperioden. Klimat- och energifrågorna bildar idag en helhet som inte kan skiljas åt och som genomsyrar både den nationella och internationella politiken. Vissa ramvillkor är fastställda för Finlands energi- och klimatpolitik genom EU:s klimatpolitik och internatioenlla överenskommelser. Inom Eu har man kommit överens om att utsläppen av växthusgaser skall minska med 20%, energieffektiviteten förbättras så att energiförbrukningen minskar med 20% och andelen förnybar energi av den slutliga energiförbrukningen på EU-nivå ska öka till 20% till år 2020 jämfört med nivåerna år 1990. För Finland betyder det att andelen förnybar energi skall öka till 38 % från nuvarande 29%.
12.11.2008 kl. 16:15

Revisionsutskottets betänkande om informationsstyrning inom social- och hälsovården

Den första juni ifjol trädde lagändringen som innebär att revisionsutskottets uppdrag finns upptaget i grundlagen ikraft. Revisionsutskottets roll och arbete är viktigt. Att riksdagen har ett eget organ som på en allmän nivå övervakar användningen av statsfinanserna och kan påtala brister samt lyfta upp frågor till diskussion stärker riksdagens roll som det ledande statsorganet. Gällande just denna diskussion är det bara synd att såväl tidpunkt som tema sammanfaller med interpellationen vi diskuterade i tisdags.
16.10.2008 kl. 17:45

Remissdebatt om statsrådets innovationspolitiska redogörelse

Innovationspolitik är ett relativt abstrakt tema – och jag är inte helt säker på om redogörelsen som sådan lyckas räta ut alla frågetecken, eftersom de konkreta angreppssätten och åtgärderna emellanåt förblir aningen ogripbara. Detta berör alla teman som man spontant anser borde finnas med i innovationspolitiken: Utvecklingen och forskningen som en bas att stå på, behovet av finansiering och riskfinansiering, behovet av kunnande, kompetens och företagande samt de utmaningar som globaliseringen medför. Att på ett framgångsrikt sätt genomföra de förslag som statsrådet framför i redogörelsen kräver en väl genomtänkt och konkret verkställighetsplan som är förankrad i både budget och rambudget.
15.10.2008 kl. 16:15

Interpellationsdebatt om en hygglig nivå på primärvården

Att oppositionen väljer att interpellera just nu är ingen slump – vi har ju kommunalval om dryga två veckor. Men att diskutera primärhälsovården, som är en av de viktigaste kommunala serviceformerna, passar Svenska riksdagsgruppen alldeles utmärkt. Finland är ett välfärdsland. Värdig vård för alla är en av våra dyrbaraste grundlagsenliga rättigheter. Oberoende av var man bor, oberoende av ålder och sjukdom måste rätten till god vård också förverkligas i praktiken.
14.10.2008 kl. 15:15

Statsrådets redogörelse för genomförandet av integrationslagen

Finland är en del av Europeiska Unionen och en global värld där människor i större utsträckning än tidigare rör sig mellan länder och arbetsmarknader. Under de följande tio åren behöver Finland nya invandrare också av den orsaken att fler än hundratusen personer på grund av åldersstrukturen försvinner ur arbetslivet, många av dem i samhällets nyckelfunktioner.
07.10.2008 kl. 15:30

Remissdebatt om budgetförslaget 2009

Ett lands framgång beror på många saker, bland dem kunskap och kunnande, social rättvisa och jämlikhet samt naturligtvis sysselsättningen. Trots att det budgetförslag som nu presenterats inte som sådant särskilt har utgetts för att vara en sysselsättningsbudget finns det många element som stöder sysselsättning och företagande.
16.09.2008 kl. 15:45

Interpellation om tryggande av universitetens ställning och verksamhetsförutsättningar

Kompetens, företagsamhet och förnyelseförmåga utgör grunden för en ökad välfärd. Det slår regeringen Vanhanens program fast. Regeringen har i sitt program slagit fast att målsättningen för finansieringen av forskning och utveckling är att den offentliga finansieringen ska stiga till fyra procent av bruttonationalprodukten. Regeringen har även bestämt att den offentliga basfinansieringen till universiteten ska öka över hela linjen. Donationer till stöd för vetenskaplig verksamhet har dessutom redan i hög grad gjorts avdragbara i beskattningen.
21.05.2008 kl. 16:15