Perustuslaki tärkeä Keski-Pohjanmaa-asiassa

02.12.2009 kl. 09:35
Luettuani Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksen 27.11.09 ”RKP etsii linjansa” hämmästyin ja tunsin suurta pettymystä. Olen lukenut MT:tä vähintään 25. vuoden ajan ja olen oppinut tuntemaan sen vastuuntuntoisena ja analyyttisena sanomalehtenä.

Vakavasti otettavan sanomalehden pääkirjoitussivuston tulee kriittisesti analysoida puolueiden poliittisia linjauksia. Sen sijaan on alhaista, että Suomen kolmanneksi suurin sanomalehti, kun se analysoi RKP:n linjaa Keski-Pohjanmaan suuntautumiskysymyksessä, jättää huomioimatta tärkeitä tosiasioita, mutta käyttää sen sijaan toisenlaista faktaa, niin väritettyä kuin puolueellistakin.

Pääkirjoittaja antaa lukijoiden ymmärtää, että RKP yksin haluaa Keski-Pohjanmaan yhteistyösuunnaksi myös jatkossa etelään. Pääkirjoittaja ei sanallakaan kerro, että ehdoton enemmistö niistä runsaista neljästäkymmenestä Valtiovarainministeriölle jätetyistä lausunnoista kannattivat etelään suuntautumista, muun muassa paikallinen Kauppakamari, jossa 82 prosenttia jäsenyrityksistä kannattivat etelään suuntautumista.

Poliittisten puolueiden keskuudessa keskusta ja paikalliset perussuomalaiset olivat ainoat, jotka kannattivat pohjoista yhteistyösuuntaa. Tätä tosiasiaa pääkirjoitustoimittaja ja lehti eivät voineet mainita, sillä silloin pääkirjoituksen väite olisi kumoutunut. Se, että jotkut kokoomuksen ministerit, pääministerin painostuksesta johtuen, kannattivat pohjoista suuntautumista, ei muuta tosiasioita. Se, että MT tekee valinnan kertoa, että Kokkolan kaupunki niukalla enemmistöllä kannattaa eteläistä suuntautumista, mutta jättää sanomatta, että Keski-Pohjanmaan maakunnan päätös myös syntyi niukalla enemmistöllä, ei lisää lehden uskottavuutta.

Pääkirjoitustoimittaja ja lehti tekivät myös valinnan jättää täysin huomioimatta asian perustuslaillinen näkökulma. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on yksimielisessä lausunnossaan lyönyt lukkoon sen, että valtion tulee aluehallintouudistuksessa valita se vaihtoehto, joka parhaiten tyydyttää perustuslain edellyttämiä kielelliset perusoikeudet. Tässä tapauksessa asia on päivän selvä. Saman tulkinnan on tehnyt oikeuskansleri, ja kun presidentti vahvisti lain, hän katsoi tarpeelliseksi tehdä jotain erittäin poikkeavaa, nimittäin lisätä lakiin lausunto, jossa hän korostaa perustuslaillisia aspekteja. Toisin sanoen, presidentti antoi valtioneuvostolle ja vastaavalle ministerille kärkevää kritiikkiä ja huomautti, että ei ole yhteensopivaa hyvän hallinnoinnin kanssa yrittää kiertää Suomen perustuslakia.

Esittelevä ministeri Kiviniemi on toistamiseen huomauttanut, että hän on vain ja ainoastaan kuunnellut maakunnan tahtoa kun hän on vienyt Keski-Pohjanmaata pohjoiseen. Jos asian laita on näin, miksi lausuntoja on pyydetty toisilta tahoilta eikä ainoastaan maakunnalta, jos muut lausunnot eivät ole minkään arvoisia? Ja jos maakunnan mielipide on tärkeämpi kuin kaikkien muiden, niin miksi maakunnan mielipiteellä ei ollut merkitystä kun Sipoosta lohkaistiin osa Helsingille?

RKP:llä on varmaan täysi syy tarkkailla linjauksiaan jatkuvasti. Se on edellytys poliittiselle puolueelle. Käsitykseni on, että myös Maaseudun tulevaisuudella on täysi syy tarkkailla linjaansa. Kannanotto, joka on perustettu puolitotuuksille ja tosiasioiden pois jättämiselle, on huono perusta analyysille ja syö uskottavuutta.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP:n työvaliokunnan jäsen
 

Maaseudun Tulevaisuudessa 2.12.2009

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Statsministerns upplysning om regeringens politik 2006

Våren har inletts med en presidentvalskampanj som förutom utrikespolitiken, också berörde många aktuella EU- och nationella angelägenheter. Finlands roll i världen kommer att vara intressant under årets gång. På sommaren tar vi över ordförandeskapet för EU, och då har vi en unik chans att visa att Finland är ett land som vill arbeta för ett EU där alla invånare skall känna sig respektfullt behandlade, sade Christina Gestrin.
09.02.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om statsbudgeten för år 2006

Riksdagen har inte enbart ägnat tid åt att maktbalansen i säkerhetspolitiken den senaste månaden. Varje höst begår vi en liten maktkamp mellan riksdag och regering om vem som skall ha sista ordet i fråga om statsbudgeten. Trots att riksdagen har den slutliga budgetmakten är det bra om riksdagens ändringar ändå kan skötas i samråd med finansministeriet för att undvika tekniska misstag.
13.12.2005 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om energi- och klimatpolitiken

Klimatförändringen är vår tids största globala miljöhot. Vi är inne i den första fasen av en lång process som saknar ett slut. Den generation som idag fattar beslut bär ett stort ansvar för kommande generationers möjligheter att leva och verka på jorden. Redan nu finns det skrämmande och varnande exempel på hur vissa ursprungsfolk varit tvungna ge upp sina urgamla traditioner då arktiska miljöns klimat förändrats så mycket. Det finns ett stort globalt intresse för att utveckla miljövänlig teknologi inom energiproduktionen.
30.11.2005 kl. 00:00

Statsrådets redogörelse om Europeiska unionens konstitutionella fördrag

Då nyhetsåret 2005 skall sammanfattas blir EU:s grundfördrag antagligen en av årets främsta poli-tiska nyheter. Det är kanske här ingen överraskning att säga att den franska omröstningen var en stor besvikelse för oss som trodde att det nya fördraget tom med sina brister var en förbättring från förut. Allra mest skulle ett lyckat slutförande av processen manifestera möjligheterna för att bygga vidare på ett starkt handlingskraftigt EU.
29.11.2005 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om Fortums optionsprogram

22.11.2005 kl. 00:00

Regeringens jordbrukspolitiska redogörelse

26.10.2005 kl. 00:00