Perustuslaki tärkeä Keski-Pohjanmaa-asiassa

02.12.2009 kl. 09:35
Luettuani Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksen 27.11.09 ”RKP etsii linjansa” hämmästyin ja tunsin suurta pettymystä. Olen lukenut MT:tä vähintään 25. vuoden ajan ja olen oppinut tuntemaan sen vastuuntuntoisena ja analyyttisena sanomalehtenä.

Vakavasti otettavan sanomalehden pääkirjoitussivuston tulee kriittisesti analysoida puolueiden poliittisia linjauksia. Sen sijaan on alhaista, että Suomen kolmanneksi suurin sanomalehti, kun se analysoi RKP:n linjaa Keski-Pohjanmaan suuntautumiskysymyksessä, jättää huomioimatta tärkeitä tosiasioita, mutta käyttää sen sijaan toisenlaista faktaa, niin väritettyä kuin puolueellistakin.

Pääkirjoittaja antaa lukijoiden ymmärtää, että RKP yksin haluaa Keski-Pohjanmaan yhteistyösuunnaksi myös jatkossa etelään. Pääkirjoittaja ei sanallakaan kerro, että ehdoton enemmistö niistä runsaista neljästäkymmenestä Valtiovarainministeriölle jätetyistä lausunnoista kannattivat etelään suuntautumista, muun muassa paikallinen Kauppakamari, jossa 82 prosenttia jäsenyrityksistä kannattivat etelään suuntautumista.

Poliittisten puolueiden keskuudessa keskusta ja paikalliset perussuomalaiset olivat ainoat, jotka kannattivat pohjoista yhteistyösuuntaa. Tätä tosiasiaa pääkirjoitustoimittaja ja lehti eivät voineet mainita, sillä silloin pääkirjoituksen väite olisi kumoutunut. Se, että jotkut kokoomuksen ministerit, pääministerin painostuksesta johtuen, kannattivat pohjoista suuntautumista, ei muuta tosiasioita. Se, että MT tekee valinnan kertoa, että Kokkolan kaupunki niukalla enemmistöllä kannattaa eteläistä suuntautumista, mutta jättää sanomatta, että Keski-Pohjanmaan maakunnan päätös myös syntyi niukalla enemmistöllä, ei lisää lehden uskottavuutta.

Pääkirjoitustoimittaja ja lehti tekivät myös valinnan jättää täysin huomioimatta asian perustuslaillinen näkökulma. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on yksimielisessä lausunnossaan lyönyt lukkoon sen, että valtion tulee aluehallintouudistuksessa valita se vaihtoehto, joka parhaiten tyydyttää perustuslain edellyttämiä kielelliset perusoikeudet. Tässä tapauksessa asia on päivän selvä. Saman tulkinnan on tehnyt oikeuskansleri, ja kun presidentti vahvisti lain, hän katsoi tarpeelliseksi tehdä jotain erittäin poikkeavaa, nimittäin lisätä lakiin lausunto, jossa hän korostaa perustuslaillisia aspekteja. Toisin sanoen, presidentti antoi valtioneuvostolle ja vastaavalle ministerille kärkevää kritiikkiä ja huomautti, että ei ole yhteensopivaa hyvän hallinnoinnin kanssa yrittää kiertää Suomen perustuslakia.

Esittelevä ministeri Kiviniemi on toistamiseen huomauttanut, että hän on vain ja ainoastaan kuunnellut maakunnan tahtoa kun hän on vienyt Keski-Pohjanmaata pohjoiseen. Jos asian laita on näin, miksi lausuntoja on pyydetty toisilta tahoilta eikä ainoastaan maakunnalta, jos muut lausunnot eivät ole minkään arvoisia? Ja jos maakunnan mielipide on tärkeämpi kuin kaikkien muiden, niin miksi maakunnan mielipiteellä ei ollut merkitystä kun Sipoosta lohkaistiin osa Helsingille?

RKP:llä on varmaan täysi syy tarkkailla linjauksiaan jatkuvasti. Se on edellytys poliittiselle puolueelle. Käsitykseni on, että myös Maaseudun tulevaisuudella on täysi syy tarkkailla linjaansa. Kannanotto, joka on perustettu puolitotuuksille ja tosiasioiden pois jättämiselle, on huono perusta analyysille ja syö uskottavuutta.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP:n työvaliokunnan jäsen
 

Maaseudun Tulevaisuudessa 2.12.2009

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00

Redogörelsen om detaljhandelns struktur och utveckling

Det är rätt vanligt att folk idag beklagar sig över både internationaliseringen och globaliseringen. Ofta framställs dessa som nya och obehagliga fenomen för Finland. Jag frågar mig om man då har glömt sitt eget lands historia och bakgrund, sade Roger Jansson i sitt gruppanförande.
26.04.2006 kl. 00:00

Regeringens budgetramar 2007-2011

Rapporteringen och slutsatserna från regeringens budgetramförhandlingar varierar beroende vem man lyssnar på. Dels har det talat om regeringskris och avgångar, dels om konstruktiva diskussioner. Kontentan är ändå den, att regeringen kom överens om att ge fortsatt stöd till lantbruk och landsbygd också efter att EU-stöden skärs ned. Exakta eurobelopp kan givetvis inte slås fast förrän förhandlingarna med EU avslu-tats. Det är inget nytt i det. Så har vi agerat redan i tolv år.
28.03.2006 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om arbetskraftens fria rörlighet inom EU

Jag vill tacka regeringen för en bra redogörelse, men framför allt - en klok slutsats. Det är bra att regeringen driver en fördomsfri och klar politik. Mycket av de hot och risker som framförts i debatten om arbetskraftens rörlighet har handlat mera om skrämselpropaganda än om sakliga argument.
14.03.2006 kl. 00:00