Uusia rahoitusmahdollisuuksia löydettävä!

03.09.2010 kl. 13:05
..."Sen sijaan, että luokittelisimme kolme neljäsosaa maamme päätieverkosta alas, meidän on katsottava muita rahoitusmahdollisuuksia."

 

Liikenneviraston uusin linjaveto Suomen päätieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä on herättänyt paljon keskustelua. Liikenneviraston mukaan noin neljännestä Suomen pääteistä pyritään ylläpitämään ja kehittämään muuta runkoverkkoa paremmin, loput säilytetään siis parhaassa tapauksessa nykyisellään. Kolme neljäsosaa runkoverkon tiekilometreistä jätettäisiin vähemmälle huomiolle, toisin sanoen nopeusrajoitukset pudotettaisiin 80 kilometriin tunnissa ja nopeusvalvonta automatisoitaisiin. Valtatie 8 olisi häviäjien joukossa.

Liikenneviraston linjaveto on saavuttanut sen minkä viraston virkamiehet varmaan halusivatkin: Herättää keskustelua siitä miten maamme tieverkko tulee rahoitta tulevaisuudessa, sillä nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi eikä rahoitus ole riittävä.

Epävarmat talousnäkymät ovat priorisoinnin taustalla. Ei mitään yllättävää. Talous on tieliikenteen ylläpitoa nähden ollut jo kauan epävarma. Tämä johtuu tietenkin monesta asiasta, muun muassa kestämättömästä mutta järjestelmällisestä rahoituksesta lisäbudjettien kautta. Valtion vuoden 2011 talousarviossa liikennepolttoaineiden tuotot arvioidaan lähes 2,3 miljardiksi euroksi, ajoneuvoveron arvioidaan tuottavan 726 miljoonaa ja autoveron 949 miljoonaa euroa. Eri tieliikenneveroin ja muiden veroluonteisten maksujen kautta valtion kokooma kokonaissumma on kuitenkin vielä suurempi kuin nämä kolme summaa yhteenlaskettuina. Perustienpidon määrärahat perustienpidossa olisi sitä vastoin noin 0,5 miljardia euroa. Tuntuu tietenkin kummalliselta, ettemme voisi käyttää enemmän rahaa perustienpitoon. Useissa maissa sovelletaan käytäntöjä, joissa tienpidon rahoitus on kytketty käyttäjiltä perittyihin polttoaineveroihin, tällaisia rahoitusmalleja on käytössä esimerkiksi USA:ssa, Uudessa Seelannissa, Japanissa ja Sveitsissä.

Suomessa verotuotot on kuitenkin katsottu valtion talousarviossa yleiskatteelliseksi rahoitukseksi, eikä niitä ole haluttu sitoa suoraan minkään yksittäisen valtion menon rahoittamiseen. Tämä ei ehkä olekaan tarkoituksenmukaista. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemmekin useaan otteeseen nostettu esille budjettirahoitusta täydentäviä rahoituslähteiden selvittämistä ja käyttöönottoa. Liikenne- ja viestintäministeriössä tienkäyttömaksujen käyttöönottoa tienkäyttäjiltä kannettavien verojen korvaamiseksi onkin selvitetty. Muitakin rahoitusmalleja löytyy. Ehkä tämä olisi yksi tapa saada tiemme kuntoon. Kaikki jotka ovat autolla joskus matkailleet Euroopassa esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa tietävät, että tienkäyttömaksut ovat arkea.

Se, että valtatie kahdeksan on joutunut alempaan kastiin joutuu puhtaasti siitä, että rahoituspohja on liian kapea. Valtatie kahdeksan on rannikkoseudun elinhermo, se on sekä elinkeinoelämän että väestön toiminnalle ja jokapäiväiselle elämälle ehdoton. Toisaalla Suomessa on muita vastaavia teitä joita on jo luokiteltu alas tilastojen pohjalta. Valtatie kahdeksan ja muut Suomen tiet on pidettävä kunnossa, tämän päivän rahoitusmenetelmillä meillä ei kuitenkaan ole tähän varaa. Sen sijaan, että luokittelisimme kolme neljäsosaa maamme päätieverkosta alas, meidän on katsottava muita rahoitusmahdollisuuksia.


Mats Nylund, kansanedustaja Pedersörestä.
Pohjanmaan Radion Nettikolumni v.35

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Gruppanförande 18.2

Gruppanförande i debatten i anledning av regeringens redogörelse om Afghanistan
19.02.2010 kl. 09:20

Gruppanförande 9.2

Gruppanförande i riksdagsdebatten i anledning av statsministerns meddelande om regeringens politik
09.02.2010 kl. 13:45

Gruppanförande i responsdebatten om statsbudgeten för år 2010

Äntligen syns det ljus i ändan av tunneln! Enligt färska uppgifter från Statistikcentralen har bruttonationalprodukten svängt till tillväxt under årets tredje kvartal. Det samma gäller åtta av Finlands tio viktigaste exportländer. Men där slutar de goda nyheterna för dagen.
14.12.2009 kl. 13:45

Statsrådets redogörelse om kommun- och servicestrukturreformen

Kommun- och servicestrukturreformen är en av de viktigaste strukturpolitiska förändringsprocesserna som detta land någonsin upplevt. Samtidigt är den ett av denna regerings viktigaste projekt. Det innebär samtidigt att denna redogörelse är av största vikt och vi måste noggrant avväga hur vi ska fortsätta och förädla denna process. De problem som uppstått i reformen måste samtidigt tas på största allvar!
24.11.2009 kl. 15:05

Valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevasta selonteko

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on yksi maamme merkittävimmistä rakennepoliittisista muutosprosesseista. Sa-manaikaisesti se on tämän hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Tämä merkitsee myös sitä, että tämä selonteko on mitä tärkein, ja meidän on tarkkaan harkittava miten jatkamme ja kehitämme tätä prosessia. Uudistuksessa syntyneisiin ongelmiin on suhtauduttava erittäin vakavasti!
24.11.2009 kl. 15:00

Debatt om Finland och de arktiska områdena

Den arktiska regionen väcker definitivt ett stort politiskt och ekonomiskt intresse på global nivå. Klimatforskarna har redan för länge sedan slagit larm och varnat för att områdena närmast polerna kommer att påverkas klimatuppvärmningen först och att förändringen kommer att vara dramatisk där. Finland och de övriga nordiska länderna har därför ett särskilt ansvar att både inom EU och i internationella sammanhang uppmärksamma den arktiska regionen och människorna som lever där.
18.11.2009 kl. 15:00

Remissdebatt om den klimat- och energipolitiska framtidsredogörelsen

Framtidsredogörelsen om klimat- och energipolitiken är ett viktigt bidrag till den aktuella debatten om den nödvändiga vägen till ett utsläppssnålt Finland. Svenska riksdagsgruppen är glad för att redogörelsen utgår från klimatförändringens effekter ur ett globalt perspektiv och betonar de katastrofala riskerna för mänskligheten och livet på jorden om inget görs föra att förhindra utvecklingen.
21.10.2009 kl. 15:25