Miesten vuoro

29.10.2010 kl. 12:45
Miesten asema on keskusteluttanut Suomessa jo jonkin aikaa. Niin sanottuja miesjärjestöjä on kymmenkunta ja monet muut järjestöt tekevät myös miesasian kanssa töitä. Miesten asema oli pitkään vähän tabu, koska yleisesti katsottiin, että juuri naiset olivat niitä, joita tasa-arvokeskustelussa piti puolustaa. Tilanne on vähitellen tasaantumassa ja olen itse kutsunut tasa-arvopolitiikkaa kaikkien sukupuolien politiikaksi.

Mikä miesten asioissa sitten mättää? Suomalaisen naisen eurohan on tällä hetkellä 82 senttiä. Samaan tapaan on laskettu suomalaisen miehen vuosi ja se on vain 11 kuukautta. Tällä viitataan siihen, että miehet elävät lyhyemmän elämän, osittain naisia huonomman terveydentilan takia.

Miehille tyypilliset sairaudet liittyvät usein pitkiin työpäiviin, ylipainoon ja liialliseen alkoholin käyttöön sekä osittain siihen, että miehet eivät hakeude lääkäriin tarpeeksi ajoissa. Työikäisinä kuolleista edelleen seitsemän kymmenestä on miehiä.

Nuorilla miehillä on naisiin verrattuna yli kolminkertainen riski kuolla tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Poikien ja miesten psyykkiset oireet kätkeytyvät usein häiriökäyttäytymisen eri muotoihin. Terveydestä puhuminen, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niiden myöntäminen
on miehille vaikeampaa kuin naisille. Varsinkin nuoret miehet ovat haluttomia hakeutumaan mielenterveyspalveluihin.

Miehet ovat yliedustettuja syrjäytyneissä, itsemurhatilastoissa ja väkivallan tekijöinä ja uhreina. Neljä viidestä itsemurhasta on miesten tekemiä. Suomi on lähellä kansainvälisen tilaston kärkeä etenkin nuorten miesten itsemurhakuolleisuudessa: itsemurha on 20–34-vuotiailla miehillä yleisin yksittäinen kuolinsyy.

Yliopisto-opiskelijoista ja maisterin tutkinnon suorittaineista enemmistö on jo pitkään ollut naisia ja naisten asema on myös monella muulla tavalla vahvistunut, vaikka tietysti paljon työsarkaa on vielä jäljellä niin asenteissa kuin käytännön tasollakin. Joka tapauksessa Suomessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota siihen, että pojat ja tytöt eroavat oppijoina. Suomalaisen peruskoulun pitäisi kuitenkin olla sellainen, että se huomioi tyttöjen ja poikien kehitysvaiheet ja oppimistavat.

Miehen elämän suurimpia epäkohtia voi kuitenkin olla vanhemmuuden loppu. Ero on aina hankala asia, mutta usein kärsijäksi jää se vanhempi, joka ei enää samalla tavalla voi jakaa lasten arkea. Tämä vanhempi on useimmiten isä. Eronneiden isien asemaa tulisi huomioida paremmin esimerkiksi viranomaisten palveluiden ja käytäntöjen tasolla. Ja sosiaalityöntekijöiden ja lasten kanssa toimivien ammattilaisten täydennyskoulutukselle olisi tarvetta.

Tutkimusten mukaan vanhempainvapaan jakaminen ja jaettu vastuu perheen arjesta ovat yhteydessä alentuneeseen eroriskiin. Kun kodin ja lasten hoito on molempien vastuulla, kannettava taakka on inhimillisempi. Yksi syy lisää päästää isät kotiin vanhempainvapaalle.

Miehisissä ominaisuuksissa on paljon hyvää ja ovathan jotkut naisetkin aika jätkiä. Tasa-arvopolitiikka on kuitenkin nyt murrosvaiheessa: on aika irrottautua perinteisistä asetelmista ja päästää miehet aiempaa paremmin mukaan tasa-arvokeskusteluun. On miesten vuoro.
 

Kolumni Salon Seudun Sanomissa 17.10.2010

 

Stefan Wallin

Gruppanföranden

Remissdebatt om planen för de offentliga finanserna 2018 – 2021

Gruppanförande 3.5.2017, Svenska riksdagsgruppen, Mats Nylund
03.05.2017 kl. 14:16

Interpellation om regeringens social- och hälsovårdsreform

Gruppanförande, Anna-Maja Henriksson, Svenska riksdagsgruppen 4.4. 2017
04.04.2017 kl. 15:00

Interpellation om nedskärningarna i yrkesutbildningen

Gruppanförande 15.3 2017, Mikaela Nylander, Svenska riksdagsgruppen
15.03.2017 kl. 15:00

Regeringens försvarspolitiska redogörelse

Svenska riksdagsgruppens ordförande Stefan Wallin 8.3.2017
08.03.2017 kl. 15:04

Remissdebatt om landskapsmodellen

Gruppanförande, Veronica Rehn-Kivi, Svenska riksdagsgruppen 7.3 2017
07.03.2017 kl. 15:00

Statsrådets redogörelse om livsmedelspolitik

Gruppanförande, Thomas Blomqvist, Svenska riksdagsgruppen 1.3 2017
01.03.2017 kl. 15:00