Kaksinvaltias kauppa

30.10.2010 kl. 00:15
"Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa."

 

Elintarvikeketjun hinnanmuodostuksesta on keskusteltu ahkerasti syksyn aikana. Tutkimuslaitokset ovat osoittaneet, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa. Viimeisin varmennus tuli viime viikolla, kun yksi S-ketjun johtajista ilmoitti, että tavarantoimittajien kanssa käyneissä neuvotteluissa ei tullut esille mitään aihetta nostaa hintoja.

Samalla tiedämme, että polttoaine- ja energiakustannukset ovat nousseet voimakkaasti syksyn aikana, niin myös lannoitteen ja rehun hinta, joka on syöksynyt taivaisiin. Tutkimuslaitokset ovat varmistaneet myös nämä tosiasiat. Syy siihen, että kauppa ilmoittaa, että syytä hintojen nostoon ei ole tullut esille ei johdu siis siitä, ettei tarvetta tuottajahintojen nostoon olisi. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä kahdet ketjut ovat niin voimakkaita, että tavarantoimitsijoilla ei ole mitään millä vastata heidän painostuksiinsa neuvotteluissa. Kauppa ilmoittaa häikäilemättömästi, että jos he eivät saa ostaa haluamaansa hintaan, niin he vaihtavat ulkomaalaisiin toimittajiin. Sen jälkeen, kun he ovat havainnollistaneet tämän pari kertaa käytännössä, teollisuus ei uskalla muuta kuin totella.

Tilanne on kestämätön, jos hinnankorotuksia ei anneta virrata läpi koko ketjun alkutuottajat kuristuvat hitaasti. Kun valtioneuvosto seuraa EU-komission suosituksia ja yrittää säätää laki joka parantaisi tuottajien mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä elintarvikeketjussa, niin sekä Elintarviketeollisuusliitto että kauppaa edustavaa Päivittäiskauppatavarayhdistys huutavat isoon ääneen Kauppalehdessä kartellista ja monopolista. On ilmiselvää, ettei kauppa ole edes miettinyt asettavansa itsensä peilin eteen, karttaa sen vain.

Vapaa markkina tarkoittaa yleensä, että hinta muodostuu tarjonnasta ja kysynnästä. Reunaehdot markkinalle on säädetty kilpailulainsäädäntöön ja niitä valvoo kilpailuvirasto. Nyt olisi kilpailuviraston korkea aika katsoa lähempää kaupan keskittymää Suomessa. Markkinataloudellisesti ei voi olla tervettä, että maitoa tuodaan Ruotsista, pakataan Suomessa, ja myydään huomattavasti halvemmalla hinnalla kun kotimainen. Tämä tilanteessa jossa maidontuottajat saavat Ruotsissa saman tilityshinnan kun Suomessa. Ei ole järkeä siinäkään, että yksi kauppaketju keskellä kesää, kun maassamme kypsyy yllin kyllin tomaatteja, tuo tomaatteja hollannista ja saksasta ainoastaan siitä syystä, että hinta pidettäisiin mahdollisimman alhaalla.

Suomalaisen kuluttajan tulee tietenkin saada valita suomalaisen ja tuodun, sekä eri toimittajien, ruuan välillä. Mutta jos tilanne on se, että meillä on käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, jotka määräävät mitä suomalaiset syövät ja mitä heidän tulee maksaa ruuastaan, niin jotain on mennyt vakavasti pieleen. Kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat. Muussa tapauksessa poliitikoiden ja viranomaisten on puututtava asiaan ja palauttava tasapainon elintarvikeketjuun. Viranomaiset ovat aikaisemminkin pilkkoneet yrityksiä joilla on ollut markkinoita dominoiva asema, tai asettaneet ehtoja sille miten ne saavat toimia. Eihän se niin voi olla, että kilpailusäännöt koskevat ainoastaan maanviljelijöiden omia yrityksiä?


Mats Nylund, riksdagsledamot, SFP

Eduskuntakolumni Keskipohjanmaa 30.10.2010

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Statsrådets meddelande om valfinansieringen

Demokrati förutsätter val. Val förutsätter kandidater och partier. Men val förutsätter också valkampanjer. Valkampanjer är inte gratis, de kostar. Det räcker inte med att nå ut till väljarna bara på torg- och stugmöten och med dörrknackning – inte för att de är helt gratis, de heller.
30.09.2009 kl. 15:35

Interpellationsdebatt om äldreomsorgen

Det är uppfriskande att oppositionen också intresserar sig för politiska substansfrågor som direkt berör medborgarnas vardagliga liv. Äldreomsorgen är utan tvekan en sådan. Äldreomsorgen är ändå mindre lämplig som föremål för en interpellation eftersom den är en gemensam angelägenhet för regeringen och hela riksdagen, och inte minst för kommunerna där oppositionen här i riksdagen bär samma ansvar som regeringspartierna.
29.09.2009 kl. 15:15

Remissdebatt om budgetförslaget för 2010

Minns någon en statsbudget som alla skulle ha varit helt tillfreds med? Knappast. Oppositionen hittar alltid stora brister i budgetförslagen och regeringspartier hittar mindre brister. Knappast har det ens funnits någon finansminister som skulle ha varit helt nöjd med alla detaljer. Det hör till sakens natur, eftersom varje budget är en balansgång och pengarna aldrig räcker till.
15.09.2009 kl. 16:05

Statsrådets redogörelse om mänskliga rättigheter

För att Finlands människorättspolitik utåt ska vara trovärdig gäller den gamla goda visdomen att det gäller att först sopa rent för egen dörr. Svenska riksdagsgruppen välkomnar därför att denna fjärde redogörelse också täcker respekten för de mänskliga rättigheterna och grundläggande fri- och rättigheterna i det egna landet.
09.09.2009 kl. 15:00

Responsdebatt om statsrådets långsiktiga energi- och klimatstrategi

Utmaningarna har växt ytterligare för regeringens långsiktiga energi- och klimatstrategi under vintern och våren. Den ekonomiska nedgången har ytterligare försämrat ekonomin och därmed också höjt ribban en aning för ekonomiska satsningar på klimatpolitiken.
17.06.2009 kl. 15:45

Statsministerns upplysning om det ekonomiska läget

Det är minsann inget lätt jobb att sköta Finlands ekonomi i dagens situation. Det är osäkert och det är snabba förändringar som gör det nästan omöjligt att förutspå den ekonomiska utvecklingen.
17.06.2009 kl. 11:15

Responsdebatt om redogörelsen om Finlands säkerhets- och försvarspolitik

Svenska riksdagsgruppen har många gånger framhållit att EU är den samarbetsram inom vilken Finland ska stärka säkerheten såväl i Europa som ur ett globalt perspektiv. Säkerheten och stabiliteten i EU och övriga Europa stärks genom den mångomtalade solidaritetsklausulen.
16.06.2009 kl. 13:55