Tarvitsemme kansallista kielistrategiaa

09.12.2010 kl. 10:38
Keskustelu tulevaisuuden koulusta on täydessä vauhdissa. Opetusministeri Henna Virkkunen on tietyiltä osin luopunut n.k. tuntijakotyöryhmän alkuperäisestä esityksestä. Toivottavasti esitys ei loppusuoralla vesity.

Nyt on kyse uudistuksen rahoittamisesta, ja RKP:n kanta on selvä. Kouluun pitää panostaa. Se on sijoitus lapsiin ja näin ollen maamme tulevaisuuteen. Toivottavasti myös muut hallituspuolueet ovat valmiit sitoutumaan tähän.

Olen erittäin huolestunut tämän päivän lasten ja nuorten kielitaidoista. Tutkimukset osoittavat että kiinnostus oppia kieliä on vähentynyt. Tämä koskee kaikkia muita kieliä paitsi englantia. Yhä harvempi nuori valitsee ruotsin, saksan, ranskan tai venäjän ylioppilaskirjoituksissa. Tämän tosiasian pitäisi saada päättäjät jokaisessa puolueessa heräämään. Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeätä että nuoret oppisivat enemmän kieliä. Meidän pitää kilpailla globaalimarkkinoilla tiedoilla ja taidoilla, ei halvalla työvoimalla. Selvä kilpailuetu voi syntyä jos osaamme hyvin myös muita kieliä kuin englantia. Muistakaamme myös, että Ruotsi on tällä hetkellä tärkein kauppakumppanimme.

Tuntijakotyöryhmä lähti siitä, että toista kotimaista kieltä, suomea tai ruotsia, edelleen opetetaan kaikille. Uutta olisi se, että opetus nyt aikaistettaisiin niin, että viimeistään kuudennella luokalla ruvetaan lukemaan ruotsia. Jää nähtäväksi miten tässä käy. Todettakoon, että tämän päivän koulussa ruotsinkieliset lapset aloittavat suomen kielen opiskelun usein jossain muodossa jo ensimmäisellä luokalla, ja viimeistään kolmannella on jo useampi viikkotunti. Suomenkielisellä puolella valtaenemmistö aloittaa ruotsin opiskelun vasta seitsemännellä luokalla, ja silloin on kaksi viikkotuntia peruskoulun loppuun asti. Toki on myös ryhmä suomenkielisiä lapsia - varsinkin Pohjanmaalla - jotka aloittavat ruotsin opiskelun viidennellä luokalla tai aikaisemmin.

Nyt näyttää siltä, että tullaan esittämään että viimeistään toisella luokalla kunnan tulisi tarjota vähintään kahta niin kutsuttua A1-kieltä (siis pitkää) ja viimeistään neljännellä toinen vapaaehtoinen pitkä kieli. On tosiasia, että mitä varhaisemmin kieliopinnot aloitetaan, sitä paremman kielitaidon se takaa. Ilman muuta on myös niin, että myös kieltenopetuksen sisältöä ja metodiikkaa pitää uusia. Kielikylvystä on mm sekä Pietarsaaressa että Vaasassa hyviä kokemuksia. Varsinkin pitäisi rohkaista lapsia puhumaan, eikä sen että kaikki on kieliopillisesti oikein tarvitse olla niin tärkeätä. On myös korkea aika perustaa ”kaverikouluja” suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.

Suomessa on kaski virallista kansalliskieltä. On yleissivistyksen vuoksi paikallaan, että meidän hieno yleissivistävä koulumme myös antaa perusedellytykset toisen kielen ja kulttuurin ymmärtämiseen ja ihmisten kanssakäymiseen kieliryhmien välillä. Moninaisuus on rikkautta.

Suomen siteitä muihin Pohjoismaihin ja länteen ei myöskään saa unohtaa. Ruotsin tai suomen oppiminen ei ole este englannin kielen oppimiselle, eikä myöskään venäjän tai vaikkapa kiinan.

Todettakoon lopuksi, että meiltä puuttuu kokonaisvaltainen kielistrategia. Toivottavasti sellainen saadaan aikaan seuraavalla hallituskaudella. Siihen voisi sisältyä myös yo-kirjoitusten uudistus, niin että kahden kielen, äidinkielen lisäksi, kirjoittaminen tulisi pakolliseksi. Muuten on vaarana, että nuoret jatkossakin valitsevat sen tien missä aita on matalin.

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Remissdebatt om den klimat- och energipolitiska framtidsredogörelsen

Framtidsredogörelsen om klimat- och energipolitiken är ett viktigt bidrag till den aktuella debatten om den nödvändiga vägen till ett utsläppssnålt Finland. Svenska riksdagsgruppen är glad för att redogörelsen utgår från klimatförändringens effekter ur ett globalt perspektiv och betonar de katastrofala riskerna för mänskligheten och livet på jorden om inget görs föra att förhindra utvecklingen.
21.10.2009 kl. 15:25

Statsrådets meddelande om valfinansieringen

Demokrati förutsätter val. Val förutsätter kandidater och partier. Men val förutsätter också valkampanjer. Valkampanjer är inte gratis, de kostar. Det räcker inte med att nå ut till väljarna bara på torg- och stugmöten och med dörrknackning – inte för att de är helt gratis, de heller.
30.09.2009 kl. 15:35

Interpellationsdebatt om äldreomsorgen

Det är uppfriskande att oppositionen också intresserar sig för politiska substansfrågor som direkt berör medborgarnas vardagliga liv. Äldreomsorgen är utan tvekan en sådan. Äldreomsorgen är ändå mindre lämplig som föremål för en interpellation eftersom den är en gemensam angelägenhet för regeringen och hela riksdagen, och inte minst för kommunerna där oppositionen här i riksdagen bär samma ansvar som regeringspartierna.
29.09.2009 kl. 15:15

Remissdebatt om budgetförslaget för 2010

Minns någon en statsbudget som alla skulle ha varit helt tillfreds med? Knappast. Oppositionen hittar alltid stora brister i budgetförslagen och regeringspartier hittar mindre brister. Knappast har det ens funnits någon finansminister som skulle ha varit helt nöjd med alla detaljer. Det hör till sakens natur, eftersom varje budget är en balansgång och pengarna aldrig räcker till.
15.09.2009 kl. 16:05

Statsrådets redogörelse om mänskliga rättigheter

För att Finlands människorättspolitik utåt ska vara trovärdig gäller den gamla goda visdomen att det gäller att först sopa rent för egen dörr. Svenska riksdagsgruppen välkomnar därför att denna fjärde redogörelse också täcker respekten för de mänskliga rättigheterna och grundläggande fri- och rättigheterna i det egna landet.
09.09.2009 kl. 15:00

Responsdebatt om statsrådets långsiktiga energi- och klimatstrategi

Utmaningarna har växt ytterligare för regeringens långsiktiga energi- och klimatstrategi under vintern och våren. Den ekonomiska nedgången har ytterligare försämrat ekonomin och därmed också höjt ribban en aning för ekonomiska satsningar på klimatpolitiken.
17.06.2009 kl. 15:45

Statsministerns upplysning om det ekonomiska läget

Det är minsann inget lätt jobb att sköta Finlands ekonomi i dagens situation. Det är osäkert och det är snabba förändringar som gör det nästan omöjligt att förutspå den ekonomiska utvecklingen.
17.06.2009 kl. 11:15