Kuntauudistus puhutti Vaasassa

27.02.2012 kl. 09:34
Torstaina kuntauudistuksen maakunnittainen aluekierros saapui Vaasaan ja ydinkeskustan Gloriasali täyttyi kuntapäättäjistä ja kuntaedustajista. Valtiovarainministeriön kuntaosasto oli paikalla ja valtioneuvoston edustajina olimme ministeri Virkkunen ja minä. Me kuulimme iltapäivän aikana kuntaedustajien mielipiteitä, ajatuksia ja huolenaiheita valtiovarainministeriön työryhmän esityksestä kuntauudistukseksi.
Kuntauudistuksessa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta tulevinakin vuosikymmeniä. Sodan jälkeen ja aina tähän asti Suomen väestörakenne on ollut edullisimmillaan. Vuonna 1970 oli sataa työikäistä kohti noin 48 ei-työikäistä ja vielä 2000-luvun alussa huoltosuhde oli alle 50 ei-työikäistä sataa työikäistä kohti. Seuraavana vuosikymmenenä väestörakenne on kuitenkin muuttumassa niin, että vuonna 2020 huoltosuhteen arvioidaan olevan 65,4 ja vuonna 2030 peräti 73,0. Väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen ovat osoitus pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta. Ongelmamme ei missään nimessä ole, että meillä olisi liian paljon vanhuksia, vaan että meillä on liian vähän nuoria ja lapsia.

Tuleva väestökehitys merkitsee kuitenkin hoivatarpeen lisääntymistä ja suurta painetta kuntien järjestämille hyvinvointipalveluille. Kuntauudistuksen tarkoitus on luoda edellytyksiä arjen turvallisuudelle. On kyse koulun, hoidon ja hoivan yhdenvertaisista palveluista koko meidän hienossa maassamme.

Valtio velkaantuu tällä hetkellä noin seitsemän miljardia vuodessa, eli ylimääräistä rahaa ei valtiotaloudestakaan ole löydettävissä kuntien avuksi. Mikäli mitään ei tehdä nyt, ainakin kolmasosa kunnista on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa 2020-luvulla. Kuntien väliset erot kasvaisivat. Erot veroprosentissa voisivat tulevaisuudessa olla jopa toistakymmentä prosenttiyksikköä, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan verojaan nostamalla. Emme voi asettaa kansalaisia asuinpaikan perusteella näin eriarvoiseen asemaan eri puolella maata.

Tästä syystä toivoisin, että kunnat kannattaisivat kuntajakoselvitystä. Selvityksessä kunnat voivat yhdessä arvioida niin edessä olevia haasteita kuin oman alueensa vahvuuksia ja elinvoiman edellytyksiä. Vasta prosessin kuluessa on mahdollista vastata siihen, mitä hyötyjä ja haittoja kuntaliitoksessa olisi saavutettavissa. On myös reilua kertoa kuntalaisille mahdollisen kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia. Vähintään tulisi tietää mistä kieltäydytään.  

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)
Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Redogörelse om förändringarna i den säkerhetspolitiska miljön

Gruppanförande framfört av ledamot Anders Adlercreutz
20.04.2022 kl. 15:00

Statsrådets redogörelse om planen för de offentliga finanserna för 2023—2026

Gruppanförandet framfördes av ledamot Mats Löfström
19.04.2022 kl. 14:35

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse, responsdebatt

Gruppanförande hållet av ledamot Veronica Rehn-Kivi
29.03.2022 kl. 15:00

Responsdebatt om redogörelsen för den inre säkerheten

Gruppanförandet hölls av ledamot Mikko Ollikainen
16.03.2022 kl. 15:00

Statsrådets bostadspolitiska redogörelse

Gruppanförande hållet av rikdagsledamot Mikko Ollikainen.
02.03.2022 kl. 16:06

Statsministerns upplysning om utrikes-och säkerhetspolitiska läget 23.2.2022

Gruppanförandet hållet av ledamot Eva Biaudet.
23.02.2022 kl. 15:00

Svar på interpellation om bränsle- och energipriserna 22.2.2022

Gruppanförandet hölls av ledamot Sandra Bergqvist
22.02.2022 kl. 14:56