Vuoden 2021 talousarvioesityksen lähetekeskustelu

07.10.2020 klo 11:22

Arvoisa puhemies,

 

Koronakriisin seurauksena 80 000 suomalaista on menettänyt työnsä. Suomen talouden ennustetaan supistuvan noin viisi prosenttia tänä vuonna, ja monet suomalaiset ovat syystäkin huolissaan. Minäkin olen huolissani. 

Nämä ovat vakavia ja synkkiä lukuja. Mutta kriisin keskellä olemme saaneet myös täysin toisenlaisen viestin, jota meidän on syytä kuunnella: Pohjoismaat ovat selviytyneet koronaviruksesta johtaneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat. Ja Danske Bankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi oli pärjännyt kaikista parhaiten. 

Tämä on erittäin hyvä arvosana hallituksen politiikalle. Vaikeana aikana olemme onnistuneet luomaan uskoa tulevaan. Budjettikirja, jota nyt käsittelemme, sisältää monia toimenpidekokonaisuuksia, jotka antavat toivoa ja uskoa lapsille, nuorille, perheille, tavallisille palkansaajille, vanhemmille ihmisille, naisille ja miehille.

 

Tässä tilanteessa laadimme talousarvion, jonka 10,8 miljardin euron suuruinen alijäämä on valtava. Budjettialijäämät olivat tosin yhtä suuria myös vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Ja huomattakoon, ettei meidän tämän hetkinen alijäämä ole yhtä suuri kuin Alankomaiden, joka kuitenkin on fiskaalisesti konservatiivinen maa.

 

Suomi velkaantuu nyt. Ei siksi, että me haluaisimme, vaan koska meidän on pakko. Niin, ekonomistien yksimielisen kannan mukaan: Koska meidän täytyy. 

Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä. 

 

Kolmiportaisena prosessina kuvattuna tilanne on tämä: Ensin hoidamme terveyskriisin ja yritämme pitää pyörät pyörimässä. Sitten elvytämme taloutta. Sen jälkeen laitamme julkisen talouden jälleen tasapainoon.

 

Tällä hetkellä meillä on toinen jalka ensimmäisellä portaalla ja toinen jalka toisella portaalla. 

 

Ensi vuoden talousarviossa on laaja arsenaali akuutin kriisin hoitoon tarkoitettuja toimenpiteitä. Mutta myös monia panostuksia tulevaisuuteen.

Energiaverouudistusta aletaan toteuttaa vuoden 2021 aikana, ja teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Hallitus jatkaa väylämaksujen puolittamista vientiteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Etenemme päättäväisesti myös vihreään talouteen siirtymisessä. Talousarviossa on yli kahden miljardin euron suuruiset määrärahat hiilineutraalisuuden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

RKP:lle on tärkeää, että me myös tässä tilanteessa vahvistamme oikeusjärjestelmäämme ja oikeudenhoitoa, ja että talous- ja velkaneuvontaan ohjataan lisäresursseja.

Me tahdomme, että Suomi on maailman lapsiystävällisin maa. Siksi alennamme päivähoitomaksuja, millä myös on työllisyysvaikutuksia.

Tuemme kuntia joukkotyöttömyyden välttämiseksi. Meidän on myös huolehdittava siitä, että koronatestejä tehdään niin paljon kuin on tarpeen, jotta talouden sulkemiselta vältyttäisiin.

Ja jos haluamme eroon yhteiskunnallisesta epävarmuudesta, meidän on huolehdittava – ja siihen hallitus on varautunut – että rokotteita riittää kaikille sitten kun niitä on saatavilla.

Tiedämme että korona on vaikuttanut nuorten naisten työllisyyteen. Siksi on hyvin tervetullutta, että hallitus on nyt sitoutunut arvioimaan työllisyystoimenpiteitä myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Rkp haluaa tasa-arvoisen Suomen. 

 

Arvoisa puhemies,

Me poliitikot emme saa ajatella vain nykyhetkeä. Meidän on nähtävä myös kulman taakse.

Tässä salissa on puhuttu mielellään Ruotsista. Siitä, millainen Ruotsin talousarvio on. Analyysit ovat kyllä joskus olleet puutteellisia. Mutta se kai kuuluu politiikkaan. Myös tässä talousarviossa on monia niistä panostuksista, joita Ruotsissa tehdään. Mutta on selvää, että Ruotsin liikkumavara on aivan eri luokkaa kuin meidän. 

Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä. 

Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että seuraava kriisi ei ehkä ole kaukana. Ja silloin olemme paljon vahvempia, jos nyt onnistumme tekemään ne uudistukset, joita tarvitaan työmarkkinoiden sysäämiseksi siihen suuntaan, joka johtaa työllisyyden parantumiseen. 

Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat 31 000 uutta työpaikkaa. Eikä tämä ei ole mitään toiveajattelua. Nämä ovat valtiovarainministeriön vahvistamia lukuja. 

Tarvitaan enemmän. Siksi hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat vielä 50 000 uutta työpaikkaa tämän lisäksi.

Korkeampi työllisyysaste on ehdottoman välttämätöntä – jotta meillä olisi varaa panostaa koulutukseen. Jotta pystyisimme huolehtimaan siitä, että sekä lapsilla että vanhuksilla on kaikki hyvin. Meidän on myös varmistettava, että Suomi on houkutteleva paikka opiskella ja tehdä tutkimusta ja innovaatioita. Talousarviossa on useita hyviä askeleita tähän suuntaan.

Tässä tarvitaan luovuutta. Ei vain Valtioneuvoston linnassa, vaan koko yhteiskunnassa.

On aiheellista vaatia toimenpiteitä julkisen talouden kestävyyden ja tasapainon turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Siksi hallitus on laatinut julkisen talouden kestävyystiekartan. Yhteiskunnan hyvinvointia ei voi irrottaa yritysten hyvinvoinnista. Ilman vakaata yhteiskuntaa ja hyviä tulevaisuudennäkymiä Suomi ei ole houkutteleva maa myöskään yrittäjille ja sijoittajille.

 

Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymyskeskustelu 30.9.2020

Ryhmäpuheenvuoro pitäjä edustaja Anders Norrback
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.09.2020 klo 15:00

Pääministerin ilmoitus EU:n elpymisrahastosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.09.2020 klo 14:54

Vuoden 2020 viides lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelu.

Ryhmille annettiin 2 minuutin pituisen puheenvuoron. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron piti edustaja Anders Adlercreutz.
Anders Adlercreutz
08.09.2020 klo 16:18

Neljäs lisätalousarvio

Lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.06.2020 klo 15:29

Palautekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta

Ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Veronica Rehn-Kivi 9.6.2020.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.06.2020 klo 15:30

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.7.–31.12.2020

Ryhmäpuheenvuoro 6.5.2020, Eva Biaudet, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 18:00

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta

Ryhmäpuheenvuoro, edustaja Anders Adlercreutz. Puhe on kaksikielinen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 14:58

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024

Ryhmäpuheenvuoro 21.4.2020, Veronica Rehn-Kivi, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.04.2020 klo 15:00

Lähetekeskustelu valmiuslaki 17.3.2020

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.03.2020 klo 18:00

Ryhmäpuheenvuorot

Vuoden 2021 talousarvioesityksen lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.10.2020 klo 11:22

Välikysymyskeskustelu 30.9.2020

Ryhmäpuheenvuoro pitäjä edustaja Anders Norrback
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.09.2020 klo 15:00

Pääministerin ilmoitus EU:n elpymisrahastosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.09.2020 klo 14:54

Vuoden 2020 viides lisätalousarvioesityksen lähetekeskustelu.

Ryhmille annettiin 2 minuutin pituisen puheenvuoron. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron piti edustaja Anders Adlercreutz.
Anders Adlercreutz
08.09.2020 klo 16:18

Neljäs lisätalousarvio

Lähetekeskustelussa ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.06.2020 klo 15:29

Palautekeskustelu julkisen talouden suunnitelmasta

Ryhmäpuheenvuoron piti edustaja Veronica Rehn-Kivi 9.6.2020.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.06.2020 klo 15:30

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.7.–31.12.2020

Ryhmäpuheenvuoro 6.5.2020, Eva Biaudet, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 18:00

Valtioneuvoston asetus valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta

Ryhmäpuheenvuoro, edustaja Anders Adlercreutz. Puhe on kaksikielinen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.05.2020 klo 14:58

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024

Ryhmäpuheenvuoro 21.4.2020, Veronica Rehn-Kivi, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.04.2020 klo 15:00

Lähetekeskustelu valmiuslaki 17.3.2020

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.03.2020 klo 18:00