Keskustelu keskittyy helposti lukuihin ja prosentteihin, ja voi siten helposti tuntua arkielämästä kaukaiselta. Todellisuudessa työllisyyspolitiikka koskee kuitenkin monilta osin yhteiskuntamme ydintä.

Työllisyyskysymykset ovat tärkeitä niin yksittäisen ihmisen näkökulmasta, kuin julkisen talouden tasapainon näkökulmasta. Oikeus työhön on ihmisoikeus ja turvattu Suomen perustuslaissa. Työ on myös yksilön paras sosiaalisturva, ja tukee taloudellista vapautta. Mitä suurempi osa ihmisistä pääsevät osalliseksi työelämää, sitä enemmän meidän julkisia peruspalveluitamme turvaavaa veropohjaa kertyy. Tätä kutsutaan myös huoltosuhteeksi.

Hallituksen työllisyystavoitteena on 80 000 lisätyöllistä. Tämä tavoite on jo lähes saavutettu. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Tämäkin tavoite on lähellä. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysaste oli joulukuussa 73,5 prosenttia.

Näiden tavoitteiden lisäksi, sovimme hallituksessa vuoden 2021 aikana, että päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista tehdään 15.2.2022 mennessä. Tämän ”110 miljoonan paketin” saimme valmiiksi muutama päivä ennen määräaikaa.

Kyse on isosta ja tärkeästä kokonaisuudesta, joka vahvistaa julkista taloutta merkittävästi. Itse iloitsen erityisesti sitä, että pakettiin sisältyy myös satsauksia nuoriin ja opiskelijoihin. Tämä on erittäin tervetullutta, ottaen huomioon pandemian etenkin nuorten hyvinvointiin jättämiä jälkiä.

Paketti koostuu neljästä päätoimesta, jotka astuvat voimaan vuodesta 2023 lähtien. Ensimmäinen niistä on niin kutsuttu työttömyysturvan ”euroistaminen”. Tämä tarkoittaa, että jatkossa ansiosidonnaisen päivärahan saaminen perustuisi ansaittuun palkkaan, työtuntien määrään sijaan, mikä kannustaa myös entistä enemmän lyhyempien tai osa-aikaisten työtehtävien vastaanottamiseen.

Toinen on opintotuen tulorajan pysyvä korottaminen 50 prosentilla. Tämän eteen RKP on jo pitkään tehnyt työtä. Uudistus parantaa opiskelijoiden taloudellista asemaa ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Kolmantena toimena omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla uudistettaisiin siten, että kyseessä oleva ryhmä olisi normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä. Poikkeuksena olisi edelleen henkilöt, joilta puuttuu ammatilliset valmiudet.

Neljäntenä hallitus päätti palkkatuen uudistamisesta niin, että 100 prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta. Näin myös EU:n valtiontukisäätely edellyttää.

Pakettiin kuului myös muita toimia työelämän kehittämiseksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen sekä korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden vahvistaminen lisäämällä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön rahoitusta miljoonalla eurolla vuodessa neljän vuoden ajan. Myös työturvallisuuslaki päivitetään, jotta psykososiaalista kuormitusta voitaisiin huomioida nykyistä paremmin.

Paketti on tärkeä myös sen takia, että se vahvistaa työllisyyttä ja taloutta tilanteessa, jossa vallitsee työvoimapula ja pandemia edelleen kuormittaa julkista taloutta. Paketti tarvitaan talouden tasapainottamiseksi ja kestävän hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tarvitsemme vielä toimia, joilla turvataan positiivisen talouskehityksen myös tulevaisuudessa. Näillä päätöksillä olemme kuitenkin ottaneet tärkeän askeleen eteenpäin.