Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

11.11.2022 klo 14:50
Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.

Saamelaiskäräjälain uudistus on puhuttanut laajasti. Laki on todella aika nyt saada uudistettua.

 

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. On kyse saamen kielten ja kulttuurin elinvoimaisuudesta, eikä jo ajastaan jälkeen jääneen lainsäädännön tulisi enää vaikeuttaa alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista.

 

Nykyinen saamelaiskäräjälaki on vuodelta 1995. Laki on monelta osin vanhentunut, osin todettu huonosti toimivaksi ja joiltain osin laajoja ristiriitoja aiheuttavaksi. Esimerkiksi vaaleihin liittyvät säädökset ovat vanhakantaisia ja huonosti toimivia. Oikeusministeriö on jo kolmella vaalikaudella valmistellut esityksen lain uudistamiseksi ja tarpeelliseksi modernisoinniksi.

 

Saamelaisten oikeudet ovat kuitenkin joutuneet poliittiseksi kiistakapulaksi. Tilanne on vaalikaudesta toiseen jatkuessaan kärjistänyt väestöryhmien vastakkainasetteluita saamelaisalueella ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon ja hyvän yhteistyön edellytyksiin. On esimerkiksi osoittautunut vaikeaksi luoda luottamusta valtion haluun toimia vilpittömästi totuus- ja sovintokomission perustamisessa, kun toisaalta samaan aikaan oikeuksien toteutumista koskevaa saamelaiskäräjälakia ei ole saatu uudistettua.

 

 

Keskeinen syy saamelaiskäräjälain uudistamisen tarpeelle löytyy kansainvälisen oikeuden kehityksestä, joka on selkeästi kulkenut alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta korostavaan suuntaan. Vuonna 2007 hyväksyttiin YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus, jossa tämä trendi näkyy. Julistus on luonteeltaan poliittisesti – ei suoraan oikeudellisesti – sitova, mutta se kuvaa laajemminkin kansainvälisen oikeuden kehitystä alkuperäiskansojen oikeuksien suhteen.

 

Suomi on saanut nyt jo toistuvasti moitteita YK:n ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta: ensin YK:n ihmisoikeuskomitealta ja nyt myös YK:n rotusyrjintäsopimuksen toteutumista valvovalta komitealta. Nämä ratkaisut liittyvät saamelaiskäräjävaaleihin ja saamelaisten poliittisten oikeuksien toteutumiseen. Oikeastaan ainut tapa lopettaa ihmisoikeusloukkausten jatkuminen on uudistaa saamelaiskäräjälaki – erityisesti saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kirjautumista koskevin osin.

 

 

Juuri vaaliluetteloon kirjautuminen on ollut keskeinen poliittinen kiistakysymys. Nykyisessä saamelaiskäräjälaissa on tulkinnanvaraisuutta, joka on johtanut vaihtelevaan oikeuskäytäntöön ja ristiriitaisuuksiin käytännössä. YK:n alkuperäiskansaoikeuksia koskeva julistus toteaa selkeästi, että ”alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.” Myös sitovia ihmisoikeussopimuksia valvovat YK:n komiteat ovat päätyneet alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta korostavalle kannalle.

 

On siis aika uudistaa saamelaiskäräjälaki sellaiseksi, että se elin, jolle asia kuuluu – saamelaiskäräjät – voi lain hyväksyä. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto. Lain mukaan saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Kaikki kolme Suomessa edustettua saamen kieliryhmää – pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame – ovat edustettuina saamelaiskäräjillä.

 

 

On vaikea ymmärtää, miksi pienen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin suojaamiseksi luotu lainsäädäntö on nostattanut näin suuria ristiriitoja, eikä lakia ole saatu toistuvista yrityksistä huolimatta uudistettua.

 

Tällä vaalikaudella oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen johtama työryhmä, jossa myös saamelaiskäräjien edustus oli mukana, laati ajanmukaisen ehdotuksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi. Tämän uudistuksen toteuttaminen olisi nyt välttämätöntä saamelaisten oikeuksien takaamiseksi sekä kulttuurin elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Toivon, että eduskunnan enemmistöllä olisi nyt myös valmiutta tähän.

Anna-Maja Henriksson

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Kirjaimellisesti elintärkeät palvelut!

Jokainen meistä joutuu jonakin päivänä tilanteeseen, jossa tarvitsemme sosiaali- ja terveyspalveluita ja silloin on voitava luottaa siihen, että saamme niitä ajoissa, kohtuullisen matkan päässä ja omalla äidinkielellämme.
Thomas Blomqvist
20.10.2022 klo 15:09

Ryhmäpuheenvuorot

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelu     

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.10.2023 klo 13:00