Välikysymys hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta

05.06.2024 klo 15:00
Ryhmäpuheenvuoron esittää edustaja Mikko Ollikainen.

Arvoisa puhemies,

ilmastonmuutos ja luontokato ovat vakavasti otettavia haasteita. Ilman luonnon rikasta monimuotoisuutta esimerkiksi Suomen ruuantuotanto on uhattuna, ja siten myös maamme huoltovarmuus. Myös ilmaston lämpeneminen johtaa äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen – viimeksi tällä viikolla mediassa on kerrottu Keski-Euroopan tulvista. Mutta meidän ei tule pelkästään nähdä näitä ongelmina jotka tulee ratkaista, vaan ne on nähtävä myös mahdollisuutena. Mahdollisuutena uudistaa yhteiskuntaa, luoda uusia työpaikkoja ja rakentaa kestävää tulevaisuutta tuleville sukupolville.

 

Arvoisa puhemies,

RKP:n ja hallituksen linja on selvä. Noudatamme Pariisin ilmastosopimusta ja olemme sitoutuneet ilmastolakiin ja tavoitteeseen hiilineutraaliuden saavuttamisesta viimeistään vuonna 2035. Tilanne on silti haastava, koska uusien tutkimustulosten mukaan maamme hiilinielut eivät ole niin suuria kuin mitä olemme aiemmin arvioineet. Siksi meidän on nopeasti löydettävä ratkaisuja. Sen takia hallitus on sopinut energia- ja ilmastostrategian valmistelemisesta ja päästövelan lyhentämisohjelman laatimisesta.

Suomen päästöjen vähentämiseksi on tärkeää, että siirrymme fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan ja puhtaaseen energiantuotantoon. Tarvitsemme teknologianeutraalia lähestymistapaa ja meidän on otettava edettävä kaikkien käytettävissä olevien ratkaisujen kanssa. Hallitus piti kehysriihessään kiinni päätöksestään panostaa tutkimukseen ja kehittämiseen miljardi euroa vuoteen 2027 mennessä siitä huolimatta, että valtiontaloutta joudutaan tasapainottamaan paljon. Voimme kehittyä vain uusien innovaatioiden ja uudenlaisen ajattelun myötä, ja meidän on uskallettava panostaa niihin myös haastavina aikoina. Kehysriihessään hallitus teki myös tärkeän päätöksen suurille ja kestäville teollisuusinvestoinneille tarkoitetun verokannustimen käyttöönotosta. Verokannustin edistää vihreään siirtymään tehtäviä investointeja ja samalla myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Lisäksi hallitus pyrkii kaikilla rintamilla vahvistamaan kiertotaloutta, missä Suomella on hyvät mahdollisuudet tulla edelläkävijäksi.

 

Arvoisa puhemies,

päästöjä on saatava vähennettyä, mutta meidän on myös vahvistettava hiilinielujamme. Siksi Suomi tarvitsee kestävää ja pitkäjänteistä maa- ja metsätaloutta, jonka puolesta me RKP:ssä työskentelemme aktiivisesti. Hallitus vahvistaa metsien kasvuedellytyksiä toimenpidepaketilla. Meidän on toteutettava myös kansallisen metsästrategian toimenpiteet. Tiedämme kuitenkin, että eri sektoreilla on omat haasteensa päästöjen vähentämisessä ja hiilinieluja vahvistavien toimenpiteiden löytämisessä. Juuri siksi tarvitsemme laajan toimenpidevalikoiman. Esimerkiksi omassa kotikunnassani Maalahdessa panostamme julkiseen puurakentamiseen.

Samalla on tärkeä ottaa huomioon ne ihmiset, joihin muutos vaikuttaa eniten. Siirtymisen kohti kestävämpää tulevaisuutta on tapahduttava sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Samalla kun taistelemme ilmastonmuutosta vastaan, meidän on myös vahvistettava luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvaroja tulee käyttää kestävällä tavalla ja luonnosta on huolehdittava. Päävastuu tästä kuuluu valtiolle, mutta myös yksityishenkilöillä on oltava mahdollisuus osallistua. Siksi on tärkeää, että vapaaehtoisen suojelun Metso- ja Helmi-ohjelmia jatketaan, mikä auttaa sekä hiilinielujen että luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa.

RKP on tehnyt pitkään töitä Itämeren ja Saaristomeren puolesta. Itämeren rehevöityminen on ollut suuri ongelma jo pitkään. Ravinteiden valuminen Itämereen tarkoittaa sitä, että me emme käytä niitä riittävän tehokkaasti maissa. Siksi olemme iloisia siitä, että Saaristomeren valuma-alueesta tulee ravinnekierron pilottialue.

Me RKP:ssä olemme tuoneet esiin myös ongelmia, jotka liittyvät puhdistamattomien jätevesien ja pesuvesien laskemiseen Itämereen. Olemme iloisia myös siitä, että nyt lausuntokierroksella on ehdotus, jolla alusten päästöjä Itämereen rajoitetaan selvästi. Mutta meri ei tunne maiden rajoja. Itämeren suojelemiseksi on tärkeää, että Suomi jatkaa työtään Itämeren puolesta myös kansainvälisillä areenoilla.

 

Arvoisa puhemies,

Suomi on nostanut vihreän siirtymän, kiertotalouden ja biotalouden edistämisen päätavoitteikseen pyrkimyksissään vaikuttaa komission seuraavaan työohjelmaan. Pidämme johdonmukaisesti esillä yhteisten toimien tärkeyttä, ja sitä että EU:n tulee jatkaa etenemistään kohti tavoitettaan ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. EU:n tasolla edistämme erityisesti biotaloutta, jossa Suomella on paljon osaamista, mikä voi avata uusia markkinoita maamme yrityksille samalla kun se auttaa meitä pienentämään haitallista riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista.

 

Kestävän ilmaston ja puhtaan luonnon puolesta on tehtävä töitä myös jatkossa.

Kiitos.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä