Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

22.11.2023 klo 15:00
Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Arvoisa puhemies,

Julkisen talouden suunnitelma on työkalu, joka ei ole kovin hyvin tunnettu yhteiskunnassa, mutta jolla on suuri käytännön merkitys. Talousarvion aikajänne on 12 kuukautta, kun taas julkisen talouden suunnitelma tehdään seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kun maailma muuttuu nopeasti ja Suomen velkaantuminen on lisääntynyt merkittävästi, meidän on koko ajan muistettava ajatella pitkällä tähtäimellä. Tänään tehtävien päätösten on oltava vastauksia kysymykseen siitä, millaisen Suomen haluamme neljän, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua?

Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään, että Suomen "talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten maailmantalouden kehitys, Ukrainan sodan kesto, maailman muiden konfliktien laajuus sekä korkojen taso".

Valiokunnan mielestä tässä vallitsevassa epävarmuudessa julkisen talouden tasapainottaminen on vielä entistäkin tärkeämpää.

 

Viime vuodet ovat osoittaneet, että suomalaisen yhteiskunnan on aina oltava varautunut erilaisiin yllätyksiin. Pandemialla ja Venäjän raakalaismaisella ja laittomalla hyökkäyssodalla Ukrainassa on ollut ja on edelleen merkittäviä suoria ja välillisiä seurauksia Suomen taloudelle. Jotta kykenisimme käsittelemään tämän tyyppisiä šokkeja ja yllätyksiä, taloutemme on oltava tasapainossa ja terveellä pohjalla. Siten meillä on taloudellista liikkumavaraa, kun tapahtuu sellaisia asioita, joihin emme voi itse vaikuttaa. Valtiontalouden logiikka on täysin sama kuin kotitalouksillakin, eli aina on hyvä, jos on olemassa puskuri odottamattomien asioiden varalle. Ilman tasapainoista valtiontaloutta olemme huomattavasti haavoittuvaisempia. Sen takia kestävässä taloudessa on myös oikeastaan kyse huoltovarmuudesta.

 

Arvoisa puhemies,

RKP:lle ja ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on tärkeää kasvattaa kakkua, jotta kakkua ei tarvitsisi leikata yhä pienempiin palasiin. Sen takia meidän on maamme talouden vahvistamiseksi ja viennin edistämiseksi vahvistettava Suomen kasvua, luotava lisää työpaikkoja ja annettava menestyville yrityksille mahdollisuus onnistua ja kansainvälistyä. Sillä tavoin turvaamme hyvinvointimme ja voimme tulevaisuudessa entistä paremmin pitää huolta yhteiskuntamme heikoimmista.

Talous ei lähde kasvuun itsestään. Sen takia hallitus panostaa koko hallituskautensa ajan tieteeseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Monet maailman maista panostavat valtavasti tutkimukseen, eikä Suomella ole varaa jäädä tässä jälkeen. Kuten myös talousvaliokunta huomauttaa, nämä panostukset "tulee suunnata niin, että ne lisäävät mahdollisimman tehokkaasti yksityisiä investointeja".

 

Yhteistyöllä voi syntyä kauan kaivattuja innovaatioita esimerkiksi uuteen energiateknologiaan, mikä siitä saatavien vientitulojen lisäksi edistäisi myös vihreää siirtymää Suomessa ja koko maailmassa. Keskeinen osatekijä kasvun lisäämisessä on myös se, että investointien tekemisen Suomeen tulee olla houkuttelevaa sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille.

Hallitus työskentelee monella tasolla Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Joskus yksittäisillä päätöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia. Päätös väylämaksujen puolittamisesta pysyvästi on esimerkki yksittäisestä päätöksestä, jolla on suuri merkitys Suomen viennille, kun 95 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee laivalla.

 

Arvoisa puhemies,

Koulutus on ollut Suomen menestyksen avain kuluneina vuosikymmeninä, ja sitä se tulee olemaan myös jatkossa. Hallitus panostaa ensi vuonna 50 miljoonaa euroa peruskouluun, ja pysyvän rahoituslisäyksen suuruus on 200 miljoonaa euroa vuonna 2027. Näillä rahoilla pyrimme siihen, että jokainen lapsi oppisi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, ja siihen, että jokainen opettaja saisi tehdä sitä, minkä parhaiten osaa, eli opettaa. Olemme kaikki kuulleet huolestuttavia viestejä kouluista ja nyt aiomme varmistaa, että kouluilla on työrauha ja että ne voivat keskittyä siihen, missä ne ovat parhaita.

 

Hallitus työskentelee työllisyysasteen nostamiseksi 80 prosenttiin viimeistään vuonna 2031. Hallitus haluaa, että kynnys työn vastaanottamiselle olisi alhainen, yritysten mahdollisuudet uusien ihmisten työllistämiseen paranisivat ja Suomi olisi avoin yhteiskunta, jonne työperäiset maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Suomessa uusia työpaikkoja ja kasvua luovat yritykset. Sen takia hallitus uudistaa työmarkkinoita muun muassa paikallista sopimista edistämällä.

 

Arvoisa puhemies,

Ruotsalainen eduskuntaryhmä työskentelee sen puolesta, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta olisi vakaalla pohjalla. Tämä on monimutkainen yhtälö, jossa me päättäjät tasapainoilemme taloudellisten realiteettien, suomalaisten tarpeiden ja tulevien haasteiden välillä. Pitkäjänteinen Suomen talouden suunnitelma on tärkeä työkalu tässä työssä.

 

Kiitos!

Ruotsalainen eduskuntaryhmä