Hallitus on tänään antanut eduskunnalle ehdotuksen elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi. Keskeisenä muutoksena on elintarvikemarkkina-asiamiehen aseman vahvistaminen. Kansanedustajat Anders Norrback (RKP) ja Christoffer Ingo (RKP) ovat tyytyväisiä siihen, että työ tasapainoisemman elintarvikeketjun puolesta etenee.
Lakiesitys on linjassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa kehittää alkutuottajien asemaa, ja koko elintarvikeketjun tasapainoa oikeudenmukaisempaan suuntaan, kuten parlamentaarisen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmän (MAKA) loppurapportissa kuvataan.
– Olen tyytyväinen siihen, että asiat, joita olen ollut mukana nostamassa esiin parlamentaarisessa MAKA-ryhmässä ja neuvottelemassa hallitusneuvotteluissa, etenevät nyt. Paljon on vielä tehtävää kotimaisen maataloutemme kehittämiseksi oikeudenmukaisempaan ja kannattavampaan suuntaan, mutta tämä on merkki siitä, että työ etenee, Norrback sanoo.
Ehdotus koskee myös kilpailulain 39 §:ää, jossa ehdotetaan, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi omasta aloitteestaan antaa elintarvikemarkkinavaltuutetulle elintarvikemarkkinoiden kilpailutilanteeseen liittyviä tehtäviä. Kansanedustajat Ingo ja Norrback katsovat, että elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto, jossa on 1 + 3 henkilöä, on tällä hetkellä aliresursoitu ja tarvitsee tulevaisuudessa lisää resursseja vastatakseen lainsäädännön muutokseen.
– Elintarvikemarkkinavaltuutetulle annettava vahvemmat valtuudet ja paremmat mahdollisuudet valvoa tuotteiden hinnanmuodostusta elintarvikeketjussa on tarpeellista, ja askel oikeaan suuntaan. Jotta lakimuutoksella olisi toivottu vaikutus, eli tuottajien aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa, tarvitaan ehdotetun lakimuutoksen lisäksi riittävät resurssit elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistolle, jotta valvonta, seuranta ja mahdolliset rangaistuspäätökset voidaan panna täytäntöön todellisen tarpeen mukaan. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun niin sanottujen ”private labels” osuus kauppojen hyllyillä kasvaa, sanoo Ingo.
Elintarvikemarkkinalain uudistukset tehdään kahdessa vaiheessa, jossa ensimmäiset muutokset toteutetaan tänä syksynä, tavoitteena astua voimaan vuoden vaihteessa. Vuoden 2025 aikana seurataan muutosten vaikutuksia elintarvikeketjun tasapainoon, ja tehdään tarvittavia korjauksia vuoden 2026 aikana.
