Kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan varhaiskasvatuksen hyvän laadun turvaamisessa

13.05.2018 klo 09:57
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pitkäkantoiset positiiviset vaikutukset lapsen oppimiseen teini-ikään asti, sekä muihin tärkeisiin taitoihin, kuten sosiaalinen kompetenssi.

Varhaiskasvatus tasoittaa lasten sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa. Tänä päivänä painotetaan hyvää laatua.

Laatua on vahvistettu muun muassa ensimmäisen kansallisen varhaiskasvatuksen suunnitelman käyttöönotolla sekä laatimalla paikallisia suunnitelmia. Valitettavasti istuva hallitus on heikentänyt laatua sallimalla kuntia ottamaan käyttöön isompia ryhmiä yli kolmevuotiaille lapsille sekä rajoittamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta. Lyhytaikaisia päätöksiä jotka heikentävät työtä jota tehdään hyvän laadun saavuttamiseksi. Ryhmän koko on aivan ratkaiseva laadulle.

Sivistysvaliokunta käsittelee juuri nyt hallituksen esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Lakiesitys edellyttää, että vuonna 2030 kolmasosa henkilöstöstä tulisi olla lastentarhanopettajia, kolmasosa sosionomeja ja kolmasosa lastenhoitajia. Tällä hetkellä lastentarhanopettajien osuus on alle 20 prosenttia henkilöstöstä.

Esitys uudeksi laiksi on hyvä ja perusteltu, koska hyvä laatu edellyttää tänä päivänä monipuolista osaamista. Jokaisella ammattiryhmällä on erityisosaaminen jota pitää myös tulevaisuudessa hyödyntää. Suomalainen Educare-malli, jossa pedagogiikka ja hoito kohtaavat, toimii hyvin.

Hallituksen lakiesitys aiheuttaa kuitenkin ongelmia, joita valiokunnan pitää huolellisesti analysoida. On esiintynyt erilaisia arvioita siitä, kuinka moni lastenhoitaja pahimmassa tapauksessa jäisi työttömäksi vuoden 2030 jälkeen. Lastenhoitajat muodostavat tällä hetkellä yli kolmasosan henkilöstövoimasta. On aivan selvää, että lastenhoitajien pätevyyttä tarvitaan yhtä paljon tulevaisuudessa ja olisi tuhoisaa, jos he päättäisivät jättää alan.

Toinen ongelma on hallituksen sopimus yliopistojen kanssa 1000 uudesta opiskelijapaikasta. Tarve on paljon isompi ja riski on suuri, että vuonna 2030 meillä ei ole tarpeeksi monta koulutettua lastentarhanopettajaa, jos opiskelijapaikkojen määrää ei lisätä tulevina eduskuntakausina. On myös tärkeää, että henkilöt joilla on pitkä kokemus alalta ja haluavat lakimuutoksen takia jatkaa opiskelua, voivat joustavasti tehdä niin.

Kaikki varhaiskasvatuksessa työskentelevät sosionomit tai tutkinnon viimeistään 2023 saaneet tulevat olemaan päteviä tekemään töitä varhaiskasvatuksen opettajina myös tulevaisuudessa. Sosionomit jotka valmistuvat 2023 jälkeen eivät saa tätä pätevyyttä.

Hallitus ei ole lakiesityksessään selvästi määritellyt mitkä työtehtävät ja vastuualueet sosionomeilla on tulevaisuudessa, tämä olisi pitänyt tehdä ennen kuin lakiesitys annettiin eduskunnalle. Kunnat voivat itse päättää, jos he palkkaavat kaksi lastentarhanopettajaa ja yhden lastenhoitajan, tai lastentarhanopettajan, sosionomin ja lastenhoitajan.

Suuri puute lakiesityksessä on, ettei se sisällä oikeutta tukeen. Kuraattorin ja psykologin tuen saatavuus päiväkodeissamme merkitsisi, että aikaisemmassa vaiheessa monipuolisemmin voidaan tukea lasta ja perhettä. Seuraavan hallituksen on turvattava oikeus tukeen.

Parantaakseen laatua hallituksen tulisi heti muuttaa lakia joka mahdollistaa isompia ryhmiä yli kolmevuotiaille lapsille ja vetää takaisin subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen.

On tärkeää korostaa, että kaikkien ammattiryhmien osaamista tarvitaan. Moniammatillinen työ turvaa parhaiten hyvän laadun varhaiskasvatuksessa.

Mikaela Nylander