Kymmenen kohtaa työllisyyden parantamiseksi

24.08.2016 klo 09:43
Ruotsalainen eduskuntaryhmä kesäkokouksessaan:

 

- Kilpailukykysopimus yksin ei riitä saavuttamaan hallituksen lupaamaa 72 %:n työllisyyttä. Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitetaan työssäkäyvien tuomilla verotuloilla. Työnteko puolestaan vähentää syrjäytymistä. Tarvitsemme siis uusia avauksia, ja siksi esitämme kymmenen toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa työllisyyden parantamiseksi, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

 

1. Lisää naisia työelämään uudistamalla kotihoidon tuki ja perhevapaajärjestelmät.
Nykyiset järjestelmät lisäävät naisten ja miesten palkka- ja eläke-eroja ja muodostavat esteen tasa-arvoiselle urakehitykselle. Tilastot puhuvat puolestaan, sillä nuorten naisten työllisyysaste on kaikissa Pohjoismaissa huomattavasti korkeampi kuin meillä Suomessa.

 

2. Töitä nuorille minityömallilla.
Nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla ja sen korjaamiseen vaaditaan nyt toimenpiteitä.  Minityömallissamme alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaisi tukiin tai muihin etuuksiin. Työnantajat maksavat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja nuoren henkilön palkatessaan.

 

3. Ansiosidonnaisesta kannustavampi korottamalla tasoa ja lyhentämällä maksamisaikaa.
Tanskassa kokemukset vastaavasta mallista ovat hyvät. Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työttömät uudelleentyöllistyvät joko pian työttömäksi päädyttyään tai juuri kun tuki on loppumassa. Siksi tuen tarve on suurin työttömyysjakson alussa.

 

4. Parannetaan työpaikkojen ja -hakijoiden kohtaamista kilpailuttamalla työvoimapalvelut.  Antamalla yksityisten työnvälittäjien tukea julkisia työvoimatoimistoja parannetaan työvoiman ja avointen paikkojen kohtaamista. Alueelliset kokeilut yksityisestä työnvälityksestä Uudellamaalla ja Pirkanmaalla ovat osoittautuneet onnistuneiksi.

 

5. Korotetaan kotitalousvähennystä.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää osuutta korottamalla lisätään verotuloja, tuetaan yrittäjyyttä, kannustetaan naisvaltaisia palveluyrittäjiä ja parannetaan työllisyyttä. Samalla parannamme yksityisyrittäjien mahdollisuuksia ja ehkäisemme harmaata taloutta.

 

6. Uusia työpaikkoja pk-yrityksiin paikallisella sopimisella.
Uusia työpaikkoja syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen laajemmin tekee työvoiman palkkaamisen pienempiin yrityksiin helpommaksi.

 

7. Haluamme kansallisen paremman työhyvinvoinnin ohjelman.
Taloutemme menettää vuosittain jopa 25 miljardia euroa työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn ja työtapaturmien takia. Parempi työhyvinvointi säästää yhteiskunnalle miljardeja samalla kun se parantaisi yksilöiden elämänlaatua. Erityisesti on edistettävä mielenterveyttä vahvistamalla työhyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa jo nuorilla.

 

8. Korotetaan opintotuen tulorajoja.
Hallitus leikkaa parhaillaan opintotuesta, mutta kieltää samalla opiskelijoita tienaamasta elantoaan ilman rangaistuksia. Opintotukien takaisinmaksubyrokratiaan kuluu vuosittain suuria määriä työtunteja. Työkokemus puolestaan helpottaisi vastavalmistuneiden siirtymistä työelämään, ja toimenpiteen dynaamiset vaikutukset parantavat maan taloutta.

 

9. Poistetaan ulkomaisen työvoiman tarveharkinta.
Nykyisten työntekijöiden jäädessä eläkkeelle Suomi tarvitsee lisää osaajia. Jokaisen työpanos on tärkeä, eikä potentiaalisen työntekijän kansalaisuudella tule olla merkitystä. Tarveharkinnan poistaminen mahdollistaisi työntekijöiden palkkaaminen aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman pula.

 

10. Poistetaan turvapaikanhakijoiden työnteon käytännön esteet.
Pitkät turvapaikkapäätöksen odotusajat ovat vain osa ongelmaa. Haastavaa on myös pankkitilin avaaminen, mikä puolestaan on edellytys palkan vastaanottamiselle tehdystä työstä. Siksi esimerkiksi turvapaikanhakijoiden henkilökortin saamista on ensi sijassa helpotettava.

 

- Meidän on pakko luoda lisää työpaikkoja, jos haluamme maan talouden takaisin jaloilleen. Siksi hallituksen on kehysriihessä riisuttava mahdolliset ideologiset pakkopaitansa ja otettava myös meidän ehdottamamme keinot käyttöönsä. Hienosäätö ei nyt riitä, sanoo ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä