Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä

28.09.2022 klo 15:00
Ryhmäuheenvuoron pitäjä edustaja Rehn-Kivi

Arvoisa puhemies,

sairaanhoitajilla ja hoitajilla on keskeinen rooli Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Heidän työssään on kyse elämästä ja kuolemasta. Heidän työtehtävänsä ovat vaativia ja he työskentelevät myös epämukavina työaikoina. Alan työntekijät ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä ja toivoneet parempia vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin ja työoloihin. Tiedämme, että mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisää ihmisten tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Työssä onnistumiselle tulee luoda hyvät edellytykset ja ennen kaikkea panostaa kestäviin ratkaisuihin ja hyvinvointiin. Meidän on pohdittava, onko työnjako tarkoituksenmukainen, tekevätkö oikeat ihmiset oikeita asioita ja olisiko työ mahdollista organisoida nykyistä paremmin. Nämä kysymykset kuuluvat työmarkkinaosapuolten ratkaistaviksi, ja siihen tarvitaan vuoropuhelua.

 

Arvoisa puhemies,

me tarvitsemme lisää käsipareja hoitoalalle myös maamme demografisten haasteiden ja hoitoalan työntekijöiden kiihtyvän eläköitymisen takia. Sen takia hallitus on aktiivisesti etsinyt ratkaisuja. Hallituksen tuore ehdotus 2 500 uuden hoiva-avustajan kouluttamisesta vuosina 2023–2025 on tärkeä osatekijä tässä kokonaisuudessa. Samalla tarvitsemme ulkomaista työvoimaa, ja meidän on kyettävä entistä paremmin hyväksymään ulkomaisia hoitoalan tutkintoja. Myös kelpoisuusvaatimuksia on tarkasteltava. On selvää, että monissa tehtävissä tarvitaan pätevää henkilöstöä, mutta on olemassa myös tehtäviä, joissa pitkä koulutus ei ole tarpeen.

 

Arvoisa puhemies,

samaan aikaan laajan henkilöstövajeen kanssa hoitoalalla on meneillään myös akuutti työtaistelu. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP painottavat, että on meidän kaikkien etu, että osapuolet löytävät rakentavan ratkaisun tähän tulehtuneeseen tilanteeseen.

 

Lain mukaan vanhusten tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen on 1.4.2023 alkaen oltava 0,7. Henkilöstömitoituksen tiukennus on tarpeen, koska asukkaat tarvitsevat usein kattavaa hoitoa, ja koska työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti raskasta, mutta nyt kun hoitajista on pulaa, vaatimuksen täyttäminen vaikuttaa hankalalta. Kotihoidossa on myös aivan liian monia paljon hoitoa tarvitsevia vanhuksia, eivätkä henkilöstöresurssit ole riittäviä. Hoitotyön houkuttelevuuden palauttaminen, jotta maamme vanhukset saisivat tarvitsemansa hoidon, on suuri haaste. Siksi RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä ovat valmiita porrastuksella hieman myöhentämään uudistuksen voimaantuloaikataulua.

 

Arvoisa puhemies,

on huolestuttavaa, että maassamme on nuoria sairaanhoitajaopiskelijoita, joilla on koko ura edessään, mutta jotka harkitsevat sitä, että he eivät lainkaan jäisi Suomeen töihin tai rekisteröisi ammattitaitoaan. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tähän kehitykseen on puututtava. Sama huoli koskee luonnollisesti myös alan vaihtamista harkitsevan henkilöstön määrää. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa siihen, ja siksi meidän on nyt panostettava myönteiseen tulevaisuudenuskoon. Työhyvinvointiin panostaminen on kannattava investointi. Tyytymättömyyden ja turhautumisen hinta konkretisoituu nyt hoitoalalla. Ruotsalainen eduskuntaryhmä vaatii, että hoitoalan vetovoimaa pohtiva työryhmä tehostaa aikatauluaan ja tekee ehdotuksia mahdollisimman pian.

 

Vuonna 2019 sairaanhoitaja oli työelämässä olevien naisten kolmanneksi yleisin ammatti, ja ala on hyvin naisvaltainen. Tämä tasa-arvonäkökohta on otettava huomioon, ja me tarvitsemme määrätietoisia toimenpiteitä työelämän sukupuolittuneisuuden vähentämiseksi.

 

Arvoisa puhemies,

hoitajapula on pitkän ajan kuluessa syntynyt monien tekijöiden summa. Koronapandemia lisäsi terveydenhuollon kuormitusta, ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on historiallisen hallintouudistuksen edessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on ollut tarpeen jo pitkään. Uudistus on panostus tulevaisuuteen ja ennen kaikkea mahdollisuus luoda uutta. Hyvinvointialueilla on hyvät mahdollisuudet innovointiin. Niillä on leveät hartiat ja laaja-alaista osaamista. Samalla on tärkeä panostaa ennaltaehkäisevään hoitoon, sillä se hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa kun ihmiset pysyvät pitempään terveinä ja hyvinvoivina.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä