Arvoisa puhemies,
EU:n elpymisrahastosta on keskusteltu tässä salissa erityisen perusteellisesti. Niin voi todellakin sanoa. Keskustelimme siitä, kun pääministeri antoi selvityksensä asiasta syyskuussa 2020 sen jälkeen, kun Suomi onnistuneiden neuvotteluiden jälkeen pääsi yhteisymmärrykseen muiden EU-maiden kanssa elpymisrahaston ehdoista.
Olemme keskustelleet paketista myös valtioneuvoston Suomen kestävän kasvun ohjelmaa koskevan selonteon yhteydessä. Helmikuussa elpymisrahastosta keskusteltiin ryhmäpuheenvuoroin kolme kertaa. Ensin lakiehdotuksen lähetekeskustelun yhteydessä, sitten hallituksen vastatessa asiaa koskeneeseen välikysymykseen ja kolmannen kerran valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevan selonteon yhteydessä.
Ainakaan kukaan ei voi väittää, että eduskunnassa ei olisi keskusteltu tästä asiasta.
Arvoisa puhemies,
On hyvä, että keskustelemme Suomen roolista Euroopan unionissa. Unionin kehittäminen ja parantaminen on sen jäsenenä myös Suomen vastuulla.
Viime viikkoina keskustelu on kuitenkin ajautunut huonoille raiteille. Suomella on ollut EU:ssa hyvä maine pienenä ja rakentavana jäsenmaana, joka etsii Euroopalle realistisia ja vakautta lisääviä ratkaisuja. On ikävää, että me nyt ennen huomista äänestystä näyttäydymme eurooppalaisittain katsottuna poliittisesti epävakaana voimana, joka on valmis vaarantamaan koko elpymisrahaston tulevaisuuden. Toivottavasti tässä on kyse vain yksittäistapauksesta.
Unionia on usein kritisoitu siitä, että jäsenmaat eivät ole kyenneet vetämään yhtä köyttä tai tekemään riittävän selkeitä päätöksiä. Tätä taustaa vasten on nurinkurista, että nyt kun EU on onnistunut toimimaan määrätietoisesti ja hyväksymään yhteisen päätöksen Euroopan taloudellisen romahduksen estämiseksi, Suomessa kritisoidaan päätöstä sen muodon takia. Väärin sammutettu!
RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä toistavat aiemman kantansa: On Suomen etu, että sitoudumme vahvaan EU-jäsenyyteen ja osallistumme aktiivisesti unionin päätösprosesseihin ja kehitämme niitä. Meidän tulee vahvistaa myötätuntoa sekä unionin toimintakykyä ja kriisinsietokykyä.
Haluamme EU:n, jossa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perus- ja ihmisoikeuksia pidetään tärkeinä.
Suomi kuuluu erittäin vahvasti EU:n sisämarkkinoihin. EU:n elpyminen perustuu kestävään kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen vihreää ja digitaalista siirtymää edistämällä.
EU:n kunnianhimoinen siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on tosiasiassa nähtävä tärkeänä kilpailukykytekijänä, joka luo tuotekehittely- ja vientimahdollisuuksia. EU-alueen osuus maamme viennistä on 60 prosenttia.
Arvoisa puhemies,
EU:n elpymispaketti antaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa suomalaisten osaamistasoa. Se vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua. Jos pelaamme korttimme oikein, voimme EU:n elpymispaketin puitteissa kanavoida uusia varoja tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan siten, että maamme kilpailukyky säilyy ja investoinnit kasvavat.
EU:n jäsenenä Suomella on oikeus ja velvollisuus esittää äänekästäkin kritiikkiä, kun EU mielestämme kehittyy väärään suuntaan – muutkin Euroopan maat tekevät niin. Jotain on kuitenkin mennyt perustavanlaatuisesti pieleen, jos Suomen toiminta näyttää etäisyyden ottamiselta eikä siltä, että pyrkisimme yhdessä ratkaisemaan ongelmia.
Elpymisrahasto on kertaluonteinen – aivan kuten myös valtiovarainvaliokunta korostaa – ja sen tarkoituksena on korjata koronapandemian aiheuttamia taloudellisia vaurioita. Jo pelkästään sillä, että EU viime kesänä onnistui pääsemään paketista yksimielisyyteen, oli rauhoittava vaikutus kriisissä olleisiin finanssimarkkinoihin.
Nyt ei ole oikea hetki sille, että Suomi alkaisi kyseenalaistaa eurooppalaisen elvytyspolitiikan perusteita. Suomen eduskunta voi huomenna laajalla enemmistöllä osoittaa, että me pienenä maana haluamme jatkossakin toimia EU:n ytimessä.
