Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko

05.05.2021 klo 14:30
Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Mikko Ollikainen.

Arvoisa puhemies,

 

Tämä on ensimmäinen koulutuspoliittinen selonteko 15 vuoteen. Vihdoinkin.

Kyseessä on laaja asiakirja, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja yliopistoihin. Siinä kuvaillaan erittäin hyvin nykytilaa. Periaatteessa kaikilla koulutusasteilla on tehty uudistuksia viimeisen 15 vuoden aikana, mutta nyt ne kaikki on koottu yhteen.

Selonteossa linjataan vapaan sivistystyön, jatkuvan oppimisen ja opettajankoulutuksen tulevaisuutta, mutta siinä pohditaan myös, mitä koulutusta maahanmuuttajataustaisille henkilöille tulisi tarjota ja minkälaista vammaisten henkilöiden opetuksen tulisi olla sekä myös saamenkielistä koulutusta.

 

Ruotsinkielistä koulutusta käsitellään selonteossa omassa osiossaan, ja on hyvä, että osio perustuu selvityshenkilö Gun Oker-Blomin ajankohtaiseen raporttiin.

 

Selonteon tulevaisuudennäkymä ulottuu 2040-luvulle saakka.

Siitä näkökulmasta suomalaisella yhteiskunnalla on edessään monia suuria muutoksia, joihin kaikkiin liittyy omat haasteensa. Suomen väestörakenne muuttuu, ikäluokat pienenevät ja aluekehitys eriytyy. Työelämän nopea kehitys ja digitalisaatio edellyttävät uusia toimintatapoja ja rakenteita kaikilla koulutustasoilla.

 

Jatkuva oppiminen sekä tiivis yhteistyö työelämän ja osaamisen kehittämisen välillä on ainut tapa, joka antaa yksilöille riittävän muutosturvan ja yrityksille kilpailuetuja. Monilta osin me kaikki joudumme päivittämään oppimista koskevia käsityksiämme.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n mielestä on hyvä, että varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Mielestämme selonteossa mainittu lainsäädäntöuudistus on tarpeen.

Keskusteltaessa koulutuksesta pitkällä aikavälillä on tärkeää myös puhua ajankohtaisista kysymyksistä. Koronakriisi on koetellut monen nuoren mielenterveyttä. Nyt on äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että nuorten hyvinvointia tukevat rakenteet ovat kunnossa. Hyvinvoivat lapset ja nuoret oppivat parhaiten.

Olemme korona-aikana monessa suhteessa tehneet digiloikan. On ensisijaisen tärkeää, että laaditaan koko koulutuskentälle kansallinen, oppimisympäristöjen digitalisointia ja digitaalisia oppimisratkaisuja koskeva strategia ja toimenpideohjelma.

 

Arvoisa puhemies,

 

Selonteossa on monia tärkeitä kirjauksia, joiden eteen ryhmämme on tehnyt määrätietoisesti töitä. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, ja pitkällä tähtäimellä varhaiskasvatuksesta tulee maksutonta vähintään neljäksi tunniksi päivässä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus pyritään nostamaan pohjoismaiselle tasolle – Suomi on ollut tässä jälkijunassa.

Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämä edellyttää aloituspaikkojen lisäämistä molemmilla kansalliskielillä.

Myös ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä on tärkeä ja kunnianhimoinen tavoite. Suomessa tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia saada myös töitä Suomesta on tarkoitus parantaa.

RKP on myös sitä mieltä, että tulorajojen korottaminen opiskelun ja työnteon yhdistämisen edistämiseksi on kaikkien opiskelijoiden etu.

 

Arvoisa puhemies,

 

Selonteossa on myös konkreettisia visioita Suomen kehittämisestä kaksikielisenä yhteiskuntana. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen osaamista vahvistetaan ja kehitetään, tietenkin mukaan lukien äidinkielenomaisen suomen ja ruotsin kielen opetus. Opettajien osaamisen parantamiseen tulee panostaa.

Tältä osin molemmat kotimaiset kielet tulisi nähdä mahdollisuuksina ja tarpeettomasta pakkoajattelusta olisi päästävä eroon. Kannatamme suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen kehittämisohjelmaa. Ohjelman pohjalta vakiinnutetaan laadukkaita ja houkuttelevia opintopolkuja kaikille koulutusasteille. Se, että opetus- ja kulttuuriministeriö saa yhden henkilön, joka vastaa ruotsinkielisestä koulutuksesta on hyvin tärkeää.

 

Koulutuspoliittinen selonteko on selkä osoitus siitä, että hallitus haluaa Suomen panostavan koulutukseen. Hallituksen puolivälitarkastelussaan tekemä päätös olla leikkaamatta hallituksen aiemmista panostuksista koulutuksen resursseihin oli selkeä viesti: Koulutuspanostukset maksavat aina itsensä takaisin.

Koulutuspoliittinen keskustelu on tarpeen kaikilla tasoilla. Maailma muuttuu huimaa vauhtia ja koulutuksen pitää olla askeleen edellä. Pitämällä kysymykset ajankohtaisina voimme parhaiten taata, että tavoitteet myös toteutuvat käytännössä.

Koulutuspolitiikka on syytä päivittää viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Seuraavaa kertaa ei kannata odottaa 15 vuotta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä