Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

11.11.2020 klo 14:59
Ryhmäpuheenvuoro 11.11.2020, Eva Biaudet, Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Arvoisa puhemies,

Kuten monet jo ovatkin todenneet, tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu käydään hyvin mielenkiintoisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Biden ja Harris voittivat USA:n vaalit, ja kansainvälisessä yhteistyössä odotetaan uusia tuulia – täysin oikeutetusti.

Nyt on vähän helpompi hengittää. Usko ihmisyyteen, ihmisarvoon ja kunnioittavaan keskusteluun – toivonkipinä – on palannut politiikkaan. Olemme täysin samaa mieltä ulkoministeri Haaviston kuvataitelija Magnus Enckelliltä lainaaman sitaatin kanssa. Suomi ei voi eristäytyä!

 

Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen yhteistyön vahvistuminen on Suomen etu tilanteessa, jossa vakautta on useiden vuosien ajan tahallisesti horjutettu.

Selonteossa perusteellaan YK:n ja EU:n yhteistyörakenteiden merkitystä. Olemme iloisia siitä, että Joe Biden on luvannut yhtenä ensimmäisistä toimenpiteistään, että USA liittyy uudelleen Pariisin sopimuksen puitteissa tehtävään ilmastoyhteistyöhön. Se on merkittävä signaali, joka edistää investointeja päästöttömään energiantuotantoon.

 

Suomi korostaa ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja tasa-arvon aktiivista edistämistä kaikissa kahdenvälisissä ja monenvälisissä yhteyksissä. Ihmisoikeuksien tulee olla kaiken ulko- ja turvallisuuspoliittisen toiminnan perusta. RKP:lle ja Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle tämä on aivan olennaista.

 

Selonteko osoittaa myös selvästi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hyvin laaja-alaista. Nykyään siinä on kyse kestävän kehityksen ja demokratian perusteista. Keskeinen tavoite on myös tasa-arvo, johon kuuluu naisten ja tyttöjen poliittisen ja taloudellisen osallistumisen lisääminen ja heidän roolinsa vahvistaminen rauhanprosesseissa ja kriisinhallinnassa.

 

Pohjoismaisen viitekehyksen merkitys on kasvanut entisestään. Se on Suomen luontainen viitekehys. Pohjoismaisuus myös lisää Suomen uskottavuutta. Varsinkin kehitysyhteistyössä. Erityisesti Suomen ja Ruotsin välinen turvallisuuspoliittinen yhteistyö on syventynyt eikä sitä enää rajoita juuri mikään.

Meidän on ymmärrettävä Pohjoismaiden brändin arvo millä kansainvälisellä areenalla tahansa.

Meidän kannattaa toimia yhdessä epävakaassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Itämeren alueen turvallisuustilanteen muutoksilla on erityisen paljon vaikutusta Suomeen. Keskeinen tavoite on Itämeren alueen vakauden lisääminen ja sotilaallisten jännitteiden vähentäminen.

 

Meidän tulee myös yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa tuoda esiin ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja herkälle arktiselle alueelle.

 

Haluamme korostaa selonteon kirjauksia, jotka koskevat EU:n merkitystä. Haluamme EU:n olevan vahva ja toimintakykyinen kansainvälinen toimija ja suunnannäyttäjä. Se edellyttää entistä enemmän halukkuutta yhteisten päätösten tekemiseen, ja yhteiseen vastuunkantoon esimerkiksi koskien maahanmuuttoratkaisuja.

 

Selonteossa korostetaan, että Suomi huolehtii kahdenvälisistä suhteistaan. Yhdysvallat on tärkeä, mutta myös se, että Suomella on toimivat suhteet itäiseen naapuriimme Venäjään.

EU:n tulee olla vahva Krimin laittoman liittämisen seurauksena asetettujen pakotteiden suhteen. Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisuun tähtäävien Minskin sopimusten täysi toimeenpano on edellytyksenä EU:n ja Venäjän suhteiden uudelleen arvioinnille.

Tämä selonteko ei muuta Suomen puolustusliitto Natoa koskevaa kantaa. Haluamme jatkossakin säilyttää kansallisen liikkumatilan ja valinnanvapauden. Tähän sisältyy mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä.

 

Arvoisa puhemies,

Planeettamme on yhteinen. Juuri nyt covid-19-pandemian hillitsemiseen käytetään valtavasti voimavaroja. Meneillään oleva ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimenpiteitä. Se, että mikään valtio tai valtioryhmä ei pysty ratkaisemaan mittavia globaaleja haasteita yksin, on nyt selvempää kuin koskaan aiemmin.

Suomen ulkopolitiikassa on tärkeää, että teemme yhteistyötä sellaisten maiden ja liittoumien kanssa, jotka myös haluavat ottaa vastuuta aikamme kansainvälisistä ongelmista.

 

Tarvitsemme laajaa turvallisuusnäkökulmaa. Hybridivaikuttaminen on lisääntynyt. Demokraattisiin instituutioihin kohdistuu hyökkäyksiä, ja valeuutiset, jotka leviävät ruokkimalla levottomuutta, pelkoa ja vihaa ovat entistä suurempi uhka.  Valtioneuvoston selonteko on realistinen ja ajankohtainen toimintaympäristön analyysi. Vaikka maailman haasteet ovat monimutkaisia, Suomen on rohkeasti uskallettava tarjota tarvittavia ratkaisuja.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä