Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023

26.11.2019 klo 14:59
Ryhmäpuheenvuoro 26.11.2019, Veronica Rehn-Kivi

Arvoisa puhemies,

Talouskasvun hidastuminen korostaa työllisyyttä lisäävien uudistusten tarvetta. Tämän, mutta myös tulevien vaalikausien lukuisista haasteista selviytyminen vaatii meiltä vahvaa uudistustahtoa.

Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen tiekartta. Torjumme laman uhkaa uudistamalla työelämää sekä tekemällä tulevaisuusinvestointeja ja sosiaalisia uudistuksia. Tehokkaaseen toimenpidepakettiin kuuluu luonnollisesti perhevapaauudistus, joka parantaa tasa-arvoa ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa.

Hallituksen talouspolitiikan tulee myös joka tapauksessa olla ekologisesti kestävää. Julkisen talouden suunnitelmassa on ilmastoystävällisiä toimenpiteitä, jotka vievät meitä kohti nykyistä vähähiilisempää yhteiskuntaa. Hallitus panostaa näihin toimenpiteisiin jopa noin kaksi miljardia euroa jo ensi vuonna. Toimenpiteillä turvataan luonnon monimuotoisuutta, kehitetään liikenneverkkoa, parannetaan maatalouden kestävyyttä ja tuetaan tutkimusta ja innovaatioita. Tältä osin olemme oikealla tiellä.

75 prosentin työllisyysastetta tavoiteltaessa ei tule poissulkea mitään toimenpiteitä. Hallitus on sopinut 25 kohdan ohjelmasta. Tarvitsemme nykyistä paremmin toimivaa työnvälitystä ja meidän on panostettava työkuntoutukseen, edistettävä työperäistä maahanmuuttoa ja lisättävä paikallista sopimista sellaisissa yrityksissä, joille siitä on hyötyä.

Työelämää tulee kyetä uudistamaan myös erilaisilla kokeiluilla. RKP suhtautuu myönteisesti määräaikaisiin työllistämiskokeiluihin. Voisimme esimerkiksi luopua työvoiman tarveharkinnasta joillakin kokeilualueilla tai tietyillä aloilla, joilla työvoimasta on eniten kysyntää. Kokeilu voisi kohdistaa mikroyrityksiin, joilla on potentiaalia työllistää. Kokeilujen avulla työllistämistoimenpiteitä voi arvioida.

Maamme ikärakenne ei ole suotuisa, joten pitkällä aikavälillä tarkasteltuna taloudessa on suuri kestävyysvaje. Väestöennusteen mukaan Suomen huoltosuhde heikkenee ainakin seuraavien 50 vuoden ajan.

Tarvitaan sote-uudistus, joka ottaa tämän haasteen vakavasti.

Ikäihmiset on nähtävä resurssina. Heillä on paljon elämänkokemusta, josta voi olla hyötyä yhteiskunnalle myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, eläkeikää lähestyvissä suomalaisissa on paljon työllisyyspotentiaalia. Suuresta potentiaalista

kertoo esimerkiksi se, että Ruotsin 55–64 -vuotiaista työllisten osuus on 12 prosenttia suurempi kuin Suomen vastaavassa ikäluokassa.

Siksi meidän tulisi vakavasti pohtia eri vaihtoehtoja, joilla työn vastaanottamisesta saisi tehtyä nykyistä houkuttelevampaa, kuten esimerkiksi osa-aikatyötä.

Arvoisa puhemies,

Maamme merkittävimpiin taloudellisiin ajattelijoihin lukeutuva Sixten Korkman on todennut, että panostukset lapsipolitiikkaan vahvistavat talouttamme pitkällä aikavälillä. Viisaita sanoja.

RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä pitävät myös ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin panostamista äärimmäisen tärkeänä. Ajoissa toimiminen säästää toisesta, kalliimmasta päästä.

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat tarpeen mielenterveysongelmien ja lapsiköyhyyden torjumiseksi. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen asettaa kaikki lapset yhdenvertaiseen asemaan. Ryhmäkokoja pienentämällä kaikki lapset saavat riittävästi huomiota. Lista on pitkä.

Mutta toistan ekonomistin ohjeen siitä, että panostukset lapsipolitiikkaan vahvistavat talouttamme pitkällä aikavälillä.

Suomi tarvitsee nyt tehokkaita pitkän tähtäimen toimenpiteitä. Tämä edellyttää myös – kuten mietinnössä tuodaan esiin – että maassamme on taloudellisesti toimivia paikallisdemokratioita. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kuntien valtionosuudet tulee jakaa oikeudenmukaisesti, ja kunnille tulee osoittaa riittävät resurssit, jotta ne pystyvät huolehtimaan niistä tehtävistä, joita me niille määräämme.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä