Valtioneuvoston tiedonanto hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

16.10.2018 klo 15:00
Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Thomas Blomqvist ti 16.10 2018.

Arvoisa puhemies,

Eduskunnalla on tänään edessään kaksiosainen menettely, jossa meidän odotetaan ottavan kantaa hallituksen työllisyyspolitiikkaan, mutta myös hieman poikkeuksellisesti siihen, tulisiko hallituksen jatkaa erään lakiehdotuksensa valmistelua.

 

Hallituksen työllisyyspolitiikan osalta on heti alkuun sanottava, että se, että yhä useammat Suomessa ovat saaneet töitä, on hyvin myönteistä. Myös hallitus ansaitsee tästä kiitoksen, vaikka työllisyyden parantuminen pääosin johtuukin maailmantalouden suotuisasta kehityksestä. Samalla meidän suomalaisten on tähdättävä vielä paljon korkeammalle. Tarvitsemme vielä enemmän uusia työpaikkoja ja vielä useampia työelämään. Suomen työllisyysaste tulisi saada nostettua vähintään 75:een, mieluiten 80 prosenttiin, kuten muissa pohjoismaisissa naapurimaissamme.   Tämä on edellytys sille, että voisimme paitsi säilyttää myös kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme. Tai, kuten meillä RKP:ssä on tapana sanoa, kakku pitää ensin leipoa ennen kuin sen voi jakaa.

 

Miten luomme entistä enemmän työpaikkoja Suomeen? Vastaus on selkeä, työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, esimerkiksi tarvitaan enemmän joustoa. Tässä hallitus on epäonnistunut. Yksi tärkeimmistä uudistustarpeista koskee perhevapaita. RKP on jo pitkään esittänyt laajaa perhepoliittista kokonaisuudistusta, johon kuuluu perhevapaiden uudistus 6+6+6 mallin mukaisesti, kotihoidon tuen uudistus ja neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle lapselle. Perheiden ja tasa-arvoisemman työelämän takia, mutta myös siksi, että työllistyminen ja työn vastaanottaminen helpottuisi.

 

Asian vakavuudesta huolimatta juuri tänään tuntuu jotenkin tragikoomiselta, ettei perhevapaauudistusta tehty tällä vaalikaudella.  Sekä Etelärannassa että Hakaniemessä haluttiin, että tehtäisiin perhevapauudistus. Myös lähes koko oppositio halusi, että tehdään perhevapaauudistus tällä hallituskaudella. Miksi mitään uudistusta ei sitten tehty? Se pysähtyi hallituspuolueiden poliittisen tahdon puutteeseen. Perhevapaauudistusta ei siis hallituksen puolelta nähty tärkeänä, mitään muuta selitystä asialle ei ole.

 

Uudet työpaikat syntyvät pienissä- ja keskisuurissa yrityksissä. RKP:n mielestä paikallinen sopiminen tulisi mahdollistaa tämänhetkistä laajemmin. Se edesauttaisi uusien työntekijöiden palkkaamista pienempiin yrityksiin. Tarvitsemme uuden keskustelukulttuurin työpaikoille, jossa työnantaja ja työntekijä yhdessä keskustellen löytävät parhaimmat ratkaisut. Uskon, että yritysten tasolla on tahtoa ja valmiutta aitoon vuoropuheluun. Vaikka se valtakunnallisella tasolla välillä todella vaikealta vaikuttaakin.

 

 

                                                                                                                                                                             

Arvoisa puhemies,

Työelämästä puhuttaessa on tärkeä painottaa, että työhyvinvointia parantamalla voisimme saavuttaa miljardien säästöt samalla kun todella monien työtä tekevien suomalaisten arjesta tulisi entistä parempaa. Siksi on hämmästyttävää, että vain me RKP:läiset olemme johdonmukaisesti peräänkuuluttaneet kansallista työhyvinvoinnin edistämisohjelmaa.

 

Työllisyydestä ja yrittäjyydestä puhuttaessa ei myöskään voi olla mainitsematta verotusta. RKP:n linja ei ole muuttunut, verotuksen tulee kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Työn verotusta tulee keventää, kuten esimerkiksi OECD on todennut. Myös yritysten verotus eli yhteisövero on pidettävä kilpailukykyisenä.

 

Arvoisa puhemies,

Toinen osa valtioneuvoston tiedonantoa koskee kysymystä siitä, tulisiko hallituksen eduskunnan mielestä jatkaa työnantajien irtisanomista pienissä yrityksissä koskevan lain valmistelua vai keskeyttää sen valmistelu. Menettely on erittäin kummallinen, koska eduskunta, meistä oppositiosta puhumattakaan, ei osallistu kyseisen lakiehdotuksen valmisteluun. Siksi emme myöskään tiedä lakiehdotuksen sisältöä. Sen takia emme ota kantaa itse lakiehdotukseen ennen kuin se tavalliseen tapaan tulee eduskuntaan hallituksen esityksenä. Tuolloin tarkastelemme muun muassa sitä, mitä mieltä perustuslakivaliokunta on ehdotuksen perustuslainmukaisuudesta ja katsooko perustuslakivaliokunta ehdotuksen olevan linjassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Jos siis ehdotus ylipäätään annetaan

 

RKP:n mielestä on äärimmäisen tärkeää, että pienten- ja keskisuurten toimintaedellytyksiä edistetään. Selvää on myös, että eduskunta säätä Suomessa lait. Samalla on myös selvää, että jotain on mennyt pahasti pieleen, kun tilanne työmarkkinoilla on ajautunut tähän pisteeseen.  Luottamus hallituksen ja ay-liikkeen välillä vaikuttaa täysin puuttuvan. Aidon dialogin sijaan osapuolet nokittelevat uusin toimenpitein, puolin ja toisin.  Voi perustellusti kyseenalaistaa onko hallituksen nyt valitsema menettely ratkaisu tilanteeseen. Hallituksen on syytä katsoa itseänsä peiliin ja kysyä miksi tähän tilanteeseen on ylipäätänsä päädytty? Onko hallitus edistänyt vuoropuhelua työmarkkinoilla parhaalla mahdollisella tavalla? Vastaus lienee tämänhetkisen tilanteen perusteella selvä.

Mutta harva riita syntyy, eikä eteenkään eskaloidu pelkästään yhden osapuolen toimesta. Tasapuolisuuden nimissä myös työmarkkinajärjestöjen tulisi katsoa itseänsä peiliin. Miten toimivaa edunvalvonta on, jos nopeasti ollaan ottamassa se kaikkein voimakkain, eli lakkoase käyttöön? Myös ammattiyhdistysliikkeellä on painava vastuu työelämän kehittämisessä.

 

Maltti on usein valttia, niin myös nyt. Kaikkien, osapuolien tulisi käsittää, että viimeinen asia, jota tarvitsemme nyt, kun talouskasvu vihdoin on päässyt vähän vauhtiin, on lakkoaalto tai muut työmarkkinahäiriöt. RKP vetoaa riidan kaikkiin osapuoliin tasapuolisesti. Lopettakaa riita, lopettakaa nokittelu ja haudatkaa arvovalta-ajattelu. Palatkaa neuvottelupöytään, käykää aitoa vuoropuhelua ja saavuttakaa sovinnollinen ratkaisu. Se on Suomen etu.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä