- Mielenterveysongelmat ovat suuri inhimillinen ja sosioekonominen haaste. Joka toinen ihminen kärsii mielenterveysongelmista jossain vaiheessa elämäänsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että puutumme ongelmiin aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ne kasaantuvat, Rehn-Kivi sanoo.
Rehn-Kivi ilmaisee huolensa oppilas- ja opiskelijahuollosta. Koronaepidemian aikana lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tuen tarve on suurempi kuin normaalisti. Asiaa ei helpota se, että monet kunnat ovat siirtäneet osan oppilashuollon henkilöstöstään koronatesti ja -jäljitystyöhön. Tilanne on vaikea erityisesti niille lapsille, joilla on entuudestaan psyykkistä haurautta.
- Nuoret tarvitsevat nyt normaalia enemmän apua, ja varsinkin ruotsinkielisten terapeuttien puute on ollut tosiasia jo kauan. Psykoterapeuttien koulutuspaikkoja on lisättävä ja koulutus tehtävä opiskelijalle ilmaiseksi. Myös matalan kynnyksen palveluita, kuten chatteja, tulee kehittää ja tukea. Tarvitsemme toimia, ja on ilahduttavaa, että hallitus nyt tekee selkeitä panostuksia mielenterveyteen, Rehn-Kivi sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriölle keväällä luovutetun kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteena on parantaa psykoterapioiden ja ehkäisevien sekä hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta perusterveydenhuollossa. Myös kansalaisaloite terapiatakuusta, jota käsitellään hoitotakuun yhteydessä, tulee toivon mukaan pian eduskunnan käsittelyyn.
- Nuorten keskuudessa tärkeintä on kuitenkin, että he saavat tukea ja ymmärrystä vanhemmilta, koulussa tai muilta turvallisilta lähipiirin aikuisilta. Työn kaikenlaisen kiusaamisen ehkäisemiseksi on myös jatkuttava, Rehn-Kivi sanoo.
