Kysymykset:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä EU-tukien maksamisen turvaamiseksi maataloudelle viipymättä,
aikooko hallitus ottaa vastuun tilanteesta kompensoimalla maataloudelle tuen maksamisen myöhästymisestä syntyneet lisämenot,
voidaanko myöhästymisistä aiheutuvat veroseuraamukset ottaa huomioon ja
mitä hallitus aikoo tehdä vastaavien aikataulumuutosten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Maa- ja metsätalousministeriö sopi Maaseutuviraston kanssa yhdessä hakuvuoden 2015 maataloustukien maksuaikataulun syksyllä 2014. Maaseutuvirasto on noudattanut tuota tavoitteellista maksuaikataulua syksyn 2015 osalta hyvin. Maaseutuvirasto nosti suurista, lähes kaikkia tuotta-jia koskevista massamaksatuksista luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvauksen syksyn erien maksuprosentteja EU:n sallimien korotusten mukaisesti. Tukien maksuprosentit olivat 80 - 90 % kustakin arvioidusta tuottajakohtaisesta tuesta. Viime vuoden puolella lähes kaikki tuottajat siis saivat merkittävän osan tuistaan. Maksatuksia suoritettiin loka-joulukuussa yhteensä runsaat 1,1 miljardia euroa. Helmikuussa Maaseutuvirasto ilmoitti, että EU:n lammas- ja vuohipalkkion sekä EU-osarahoitteisen eläinten hyvinvointikorvauksen maksatus joudutaan siirtä-mään kesäkuulle, pari kuukautta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmäksi. Loppuerät muista EU-tuista maksettaisiin myös kesäkuussa toukokuun sijaan. Keskeisin syy siirroille on moni-mutkaisen tukilaskennan rakentaminen. Tukijärjestelmien ehdot, valvonta ja tietojärjestelmät muodostavat vaatimuskokonaisuuden, jonka kaikki osat tulee huomioida tukien lopullisten määrien laskennassa. Maaseutuvirasto on vastuussa komissiolle EU-tukien oikeasta maksamisesta, eikä merkittäviä riskejä EU-rahoituksen väärinkäytöstä siksi oteta. Seuraukset väärinkäytöksistä lankeavat jäsenvaltion maksettavaksi.
Suomi on ottanut käyttöön meille soveltuvat EU:n kriisitukipaketit. Maaseutuvirastossa tukilas-kentaa on entisestään kuormittanut kriisitukien rakentaminen maksuvalmiiksi. Parhaillaan EU:n jäsenvaltiot suunnittelevat uusia maatalouden kriisitukitoimia. Suomi on valmis ottamaan näitäkin toimia käyttöön, jos ne Suomelle soveltuvat. Uusien kriisitukien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia paitsi hakijoille, myös hallinnolle, jottei vaaranneta vuonna 2015 haettujen tukien loppuerien maksamista tiloille. Maaseutuviraston tietojärjestelmähankkeiden tilanne on auditoitu riippumattoman ulkopuolisen tahon toimesta ja suositusten mukaiset toimenpiteet on jo käynnistetty. Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi käynnistänyt kevään maksatuksiin liittyvien riskien sisäisen arvioinnin ja sopii Maaseutuviraston kanssa niistä toimista, joilla pyritään varmistamaan kevään maksujen maksaminen suunnitelman mukaisesti.
Tukien maksatusten siirto tavoitteellisen maksuaikataulun muutosten vuoksi on valitettavaa. Tässä tilanteessa hallituksella ei kuitenkaan ole keinoja kompensoida tavoitteellisten maksatusten siirroista tiloille mahdollisesti syntyviä lisämenoja.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vuonna 2015 varsinaisesti alkaneen ohjelmakauden ensimmäisten vuosien toimeenpanovaikeuksien jälkeen tukien maksatuksen uskotaan vakiintuvan paremmin tavoitteellista maksuaikataulua noudattavaksi, mikä mahdollistaa tiloille paremman suunnitelmallisuuden. Maa- ja metsätalousministeriö ottaa Maaseutuviraston vahvemmin ohjaukseensa ja tässä yhteydessä uudistetaan tukijärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien johtamista Maaseutuvirastossa sekä niihin liittyvää raportointia maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt myös Maaseutuviraston arvioinnin, jonka on määrä valmistua vuoden 2016 aikana. Arvioinnin tavoitteena on saada kokonaiskuva Maaseutuviraston toiminnan tuloksellisuudesta, tehtävien organisoinnista ja johtamisesta sekä tuottaa konkreettisia ehdotuksia kehittämiskohteista.
Valtiovarainministeriön mukaan maatalouden tuloverotus on kassaperusteista, eli suoritus on veronalaista tuloa silloin kun se saadaan rahana tai rahanarvoisena etuutena. Maataloustuet ovat siten saajalle veronalaisia silloin kun ne maksetaan. Luonnollisilla henkilöillä ja elinkeinoyhtymien (avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) yhtiömiehillä osa maatalouden tulosta verotetaan ansiotulona, ja osa pääomatulona. Jos maataloustuen maksuajankohta siirtyy verovuoden sisällä myöhäisempään ajankohtaan, ei siirtymisellä ole vaikutusta kyseiseltä verovuodelta maksetta-van tuloveron määrään. Mikäli maataloustuen maksuajankohta siirtyy seuraavalle verovuodelle, voi maatalouden tulon verotus tällöin olla ansiotuloveron progressiivisuudesta johtuen jonkin verran kireämpää kuin tilanteessa, jossa maataloustuet olisi maksettu tasaisesti molempina vuosina. Luonnollisen henkilön ansiotuloveroprosenttiin vaikuttaa kuitenkin myös henkilön ansio-tulojen kokonaismäärä kunakin verovuonna, joten maataloustuen siirtyminen seuraavalle vuodelle ei välttämättä johda verotuksen kiristymiseen. Maatalouden tulosta on lisäksi mahdollista veroilmoituksella vähentää 800–13 500 euron suuruinen tasausvaraus. Tasausvaraus on luettava maatilan maatalouden veronalaiseksi tuloksi tai käytettävä tiettyjen käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta- ja perusparannusmenojen kattamiseen viimeistään kolmantena verovuotena sen verovuoden päättymisestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa tasausvaraus on tehty. Tasausvarauksella verovelvollinen itse voi jakaa osan yhden verovuoden tulosta useammalle vuodelle, ja siten pienentää ansiotuloverotuksen progressiota. Edellä mainituista syistä ei valtiovarainminis-teriön mukaan ole perusteltua ryhtyä lainsäädännöllisiin muutoksiin maataloustukien maksatuksen viivästymisten vuoksi. Verokohtelu on tärkeä maatalousyrittäjien tulonmuodostukseen vaikuttava instrumentti. Siksi maa- ja metsätalousministeriö tekee yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa maatalousverotuksen edelleen kehittämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa määrätietoisesti työtä maksatusten nopeuttamiseksi ja byrokratian karsimiseksi. Tukijärjestelmien yksinkertaistaminen ja esimerkiksi seuraamusten kohtuullistaminen ovat Suomen tavoitteina EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa. Suomi on perannut EU-säädöksiä ja ehdottanut lukuisan määrän muutoksia, joilla tukijärjestelmiä voisi yksinkertaistaa. Ensimmäisiä merkkejä siitä, että tämä työ tuottaa hedelmää, on jo saatu. Komissio valmistelee jo esimerkiksi tiettyjen tukien pinta-alaseuraamusten lieventämistä. Yksinkertaiset tukijärjestelmät mahdollistaisivat paremmin maksatusten pysymisen tavoitteellisessa maksuaikataulussa.
Helsingissä 29.3.2016
maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
