Kysymys:
Mitä hallitus aikoo tehdä nopeuttaakseen turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja helpottaakseen
kotoutumisprosessin mahdollisimman nopeaa käynnistymistä ja miten hallitus aikoo nopeuttaa maksukortille tapahtuvan palkanmaksun käyttöönottoa sekä kiirehtiä valmistelua pankkitilin avaamiseksi henkilöille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu vahvistaa?
Ministeri Jari Lindström:
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on nopeuttaa oleskeluluvan saaneiden kotoutumisprosessin käynnistymistä. Keinona on tiivistää TE-hallinnon, kunnan ja vastaanottokeskusten yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Työ- ja elinkeinohallinnon tarkoituksena on myös aikaistaa oleskeluluvan saaneiden osaamisen ja ammattitaidon kartoittamista sekä ottaa laajemmin käyttöön joustavia, työelämälähtöisiä ja ammatillisesti painottuneita kotoutumiskoulutuksen malleja. Tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä työelämään tai ammatillisiin jatko-opintoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhteistyössä Opetushallituksen kanssa yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitäviä, osaamisen täydentämistä ja perinteisen kotoutumiskoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen elementtejä yhdistäviä modulaarisia koulutusmalleja. Mallien suuntaamisessa otetaan huomioon työmarkkinoiden työvoimakapeikkoalat ja työnantajien tarpeet.
Lisäksi korkeasti koulutettujen oleskeluluvan saaneiden pätevöitymiskoulutukseen ohjautumista tehostetaan yhteistyössä opetushallinnon ja korkeakoulujen kanssa.
Räätälöityihin koulutusmalleihin ohjautuminen edellyttää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehtävää osaamisen kartoittamista sekä tehostettua henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa tarkoituksenmukaisen koulutuspolun määrittämiseksi. Tarkoituksena on tukea maahanmuuttajien
työllistymistä hyödyntämällä entistä vahvemmin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksia kotoutumisessa.
Yrittäjyys vaihtoehtona on myös huomioitu. Tarkoituksena onkin lisätä yrittäjyysvalmennusta ja tietoutta yrityksen perustamisesta osana palveluohjausta ja maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten sisältöä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myös käynnistänyt erillisen hankkeen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymistä sekä hyödyntää maahanmuuttajien osaamista elinkeinoelämässä ja yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä. Hankkeessa lisätään oleskeluluvan saaneiden osaamisen ja ammattitaidon
kartoittamista, laajennetaan pätevöitymiskoulutuksia sekä otetaan käyttöön joustavia, työelämälähtöisiä ja ammatillisesti painottuneita kotoutumiskoulutuksen malleja.
Myös työelämän asenteilla on suuri merkitys maahanmuuttajien työllistymisen edistämisessä.
On tärkeää edistää syrjimätöntä ja monimuotoista työelämää, koska se tukee maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille, työyhteisöjen toimivuutta sekä maahanmuuttajien mahdollisuuksia edetä urapoluilla.
Useilla tahoilla on esitetty turvapaikanhakijoiden työntekomahdollisuuksien edistämistä lyhentämällä
työnteko-oikeuteen liittyvä odotusaikoja. Tähän pohdintaa liittyy kuitenkin olennaisesti se, että turvapaikanhakijoita maahan houkuttelevia politiikkamuutoksia tulee välttää. Hallitus on päättänyt edelleen selvittää asiaan liittyviä ulottuvuuksia.
Suomessa on turvattu jokaiselle luonnolliselle henkilölle oikeus peruspankkipalveluihin. Luottolaitostoiminnasta
annetun lain (610/2014) 15 luvun 6 §:ssä säädetään, että talletuspankki saa kieltäytyä tavanomaisen talletustilin avaamisesta ja tilin käyttöön tarkoitetun välineen myöntämisestä taikka maksupalvelua koskevan toimeksiannon hoitamisesta ETA-valtiossa laillisesti
oleskelevalle luonnolliselle henkilölle vain, jos kieltäytymiselle on painava peruste.
Talletuspankki ei kuitenkaan voi avata luonnolliselle henkilölle tiliä, jos se ei pysty tunnistamaan ja tuntemaan asiakasta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (503/2008) säädettyjen edellytysten mukaisesti. Asiakkaan tunnistaminen tapahtuu muun muassa henkilöllisyyden todentamisella viranomaisen myöntämästä asiakirjasta kuten passista.
Sisäministeriö valmistelee parhaillaan henkilökorttilain (829/1999) kokonaisuudistusta. Lainmuutosten myötä ulkomaalaisen henkilökortti voitaisiin myöntää kaikille jatkuvan oleskeluluvan saaneille ulkomaalaisille. Henkilökortti kävisi myös asiakirjana, jolla oleskeluluvan saanut voidaan tunnistaa pankissa. Hallituksen esitys on ilmoitettu annettavaksi eduskunnalle kiireellisenä huhtikuussa 2016. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan ulkomaisen henkilökorttia koskevilta osin syksyllä 2016.
Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 16 §:n mukaan palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Pakottava syy voi olla esimerkiksi se, että työntekijä ei henkilötodistuksen puuttumisen takia voi avata pankkitiliä.
Kaikilla työnantajilla ei kuitenkaan välttämättä ole järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat käteispalkan.
Maahanmuuttovirastolla on käynnissä kokeilu, jossa kokeillaan palkan maksamista prepaidkortille.
Palkanmaksua kokeillaan aluksi yksittäisten työnantajien sekä sellaisten turvapaikanhakija- työntekijöiden kanssa, joilla on jo aiemmin aloitetun vastaanottoraha prepaid-kortille -
kokeilun kautta saatu prepaid-kortti. Kokeilun tarkoituksena on saada kokemuksia prepaidkorteille tapahtuvaan palkanmaksuun liittyvistä prosessihaasteista ja mahdollisista väärinkäytösriskeistä.
