Ennen uraani politiikassa sukuni maatila siirtyi isältäni minulle ja minä toimin maanviljelijänä noin 15 vuoden aikana. Mutta politiikka vei sitten mukanaan ja viimeistään eduskuntaan pääsyni jälkeen viljelystä tuli lähinnä sivutoimi ja jossain mielessä ehkä myös tärkeä harrastu ja henkireikä. Viihdyin maanviljelijän arkipäivässä vallan hyvin, vaikka työpäivä olikin silloin toisenlainen. Sain olla paljon ulkona, työ oli välillä fyysistä, työstä tuli usein näkyvä tulos ja ruoan tuottaminen tuntui todella mielekkäältä.
Työnteko on suurimmalle osalle meistä arkipäiväinen toimi ja on tietysti toivottavaa, että työnteko olisi kaikille myös mieluisaa. Joinakin aikaisina sateisina aamuina varmaankin suuri osa meistä välillä toivoo tai miettii, että olisipa vapaapäivä niin saisi nukkua pitempään. Työnteko on kuitenkin melkein kaikille vakinaisen tulon lähde, mutta pelkkä palkka ei välttämättä riitä motivoimaan meitä työssä. Tarvitsemme esimerkiksi laadukasta koulutusta ja myös mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen, tarvitsemme työhyvinvointia ja kohtuulliset vaatimukset työnantajalta, jotta voimme tehdä parhaamme työpaikalla. Yritykset taas tarvitsevat toimivat puitteet, jotta ne voivat kasvaa, kehittyä ja työllistää. Mikään näistä ei synny itsestään.
Suomen yksi valttikortti on jo kauan ollut korkealaatuinen koulutus ja ihmisten vahva osaaminen. Laadullista peruskoulutusta on Suomessa mahdollistettu jokaiselle sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Koko opintopolku aina korkeakoulutukseen asti on maksutonta. Suomessa on ymmärretty, että ihmisten osaamiseen kannattaa panostaa, jotta ihmiset työllistyisivät ja yritykset menestyisivät. Yhteiskunnan muuttuessa nopeammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin meillä pitää olla myös valmius uudistaa tai laajentaa osaamistamme. Vastuu tästä on jokaisella meillä, työpaikoilla ja yhteiskunnalla.
Harva yritys pärjää ilman, että se välillä uudistuisi. Jos yritys ei ole kilpailukykyinen se ei menesty eikä pysty työllistämään ihmisiä. Jokainen yritys kohtaa erilaisia haasteita kehittyessään, se on osa yritystoimintaa. Ilmastonmuutos, globaali tilanne, väestön ikärakenne, digitalisaatio, eriarvoisuus, tekoäly, kaupungistuminen voivat olla tekijöitä, jotka vaikuttavat nykypäivän yrityksiin. Julkisella sektorilla ja meillä päättäjillä on tärkeä tehtävä luoda yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Esimerkiksi toimiva infrastruktuuri, osaavan työvoiman riittävä tarjonta, edellytykset kehitykseen ja innovointiin ja kilpailukykyinen verotus luovat yrityksille suotuisan ympäristön kehittyä, menestyä ja työllistää ihmisiä. Tämä kaikki vaatii yhteiskunnallisia panostuksia, mutta oikein kohdennettuna ne maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti ja auttavat meitä kehittämään hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Inhimillinen pääoma on edelleen menestyvän yrityksen ja koko yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja. Työntekijän hyvinvointi ja jaksaminen ovat keskeisiä sekä henkilölle itselleen, että hänen läheisilleen ja hänen työnantajalleen. On meidän kaikkien etu, että panostetaan työhyvinvointiin ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Kuten kaikki tiedämme ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa panostaa, koska ne tuovat säästöjä mm. terveydenhoitokuluissa pitkällä aikavälillä.
Hallituksen tärkeä tavoite on nostaa työllisyysaste 75 %: iin, muun muassa, jotta meillä on mahdollisuuksia kehittää hyvinvointivaltiotamme, ja jotta mahdollisimman monella olisi työpaikka. Työllisyysasteen nostaminen ei onnistu yhdellä keinolla, siihen tarvitaan laaja kirjo toimenpiteitä. Osa toimenpiteistä ovat sellaisia, joiden kaikki vaikutukset eivät näy heti vaan heijastuvat työllisyysasteen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Marinin hallitus uskaltaa nyt panostaa mm. koulutukseen, ihmisten hyvinvointiin ja liikenneinfraan. Näillä kaikilla toimilla haluamme luoda mahdollisuuksia ihmisille saada koulutusta ja työtä, ja yrityksille hyvän toimintaympäristön ja mahdollisuuden kasvaa ja menestyä. Tätä kautta syntyy uutta jaettavaa, tulevaisuudenuskoa ja luottamusta hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisuuksiin kehittyä.
