Arvoisa puhemies,
Tavoitteenamme on, että Suomesta tulisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se on kunnianhimoinen tavoite, joka koskee koko yhteiskuntaa. Täällä eduskunnan täysistuntosalissa on harvoin puhuttu niin paljon ilmastosta ja yhteisestä tulevaisuudestamme kuin tällä hallituskaudella. Ja se on ollut arvokasta. Olemme muodostaneet yhteisen tilannekuvan ja päättäneet, miten etenemme yhdessä. Näin saamme aikaan suuren muutoksen.
Tänään keskustelemme maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Siinä käsitellään maatalousmaata, metsätaloutta ja maankäytön muutoksia koskevia ilmastotoimia. Monia toimia on jo aloitettu, kuten joutoalueiden metsitys ja suometsien tuhkalannoitus. Tulevien hallitusten tehtävänä on jatkaa näiden toimenpiteiden toteuttamista kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. RKP osallistuu tähän työhön.
Arvoisa puhemies,
Maanomistajien tuki toimenpiteille on tarpeen kaikkien kannalta parhaisiin tuloksiin pääsemiseksi. Meidän on yhdessä tehtävä töitä hiilineutraalin tulevaisuuden eteen, ja tarvitsemme siihen kannustavaa taloutta ja uusia innovaatioita. Suomalaiset luottavat maamme viranomaisiin ja pitävät niitä uskottavina. Se on hyvin arvokasta, ja sitä on syytä vaalia. Kun puutumme ihmisten arkeen, meidän kaikkien on oltava mukana. Sen takia RKP:n mielestä kaikki suunnitteilla olevat toimenpiteet tulee jalkauttaa hyvin sekä yhteiskuntaan että niiden keskuuteen, joihin toimenpiteillä on suoria vaikutuksia. Kansalla on oikeus saada tietää selväsanaisesti ja hyvissä ajoin, mistä toimenpiteissä on kyse ja miten niihin parhaiten voisi varautua. Omistusoikeutta on aina kunnioitettava.
Arvoisa puhemies,
Työ ilmastotavoitteidemme puolesta jatkuu EU:n tasolla. Suomen näkökulmasta on tärkeää, että jatkamme maamme metsistä puhumista ja kerromme niiden tärkeydestä sekä maamme ilmastotavoitteiden että elinkeinoelämän kannalta. Myös tältä osin tarvitaan laajaa ymmärrystä vuosittaisesta vaihtelusta, ja hätiköityjä johtopäätöksiä yksittäisten muuttujien perusteella tulee välttää. Se, miten paljon Suomen metsät sitovat hiiltä, vaihtelee koko ajan luonnollisista syistä, kuten esimerkiksi säästä, johtuen. Tähän vaikuttavat muun muassa metsän ikä ja se, milloin ja miten sitä hakataan. Valinnat on tehtävä laajan ja kattavan tiedon perusteella.
Yhteisen tulevaisuuden puolesta tehtävässä työssä on tärkeää, että kaikki EU-maat kantavat vastuunsa. EU-tasolla ei tule käyttää Suomen hiilinieluja muiden maiden päästöjen kompensoimiseen. Tavoitteena tulee olla päästöjen pienentäminen, ei niiden siirtely maiden ja maanosien välillä. Metsäpolitiikka on kansallista, ja sellaisena sen tulee pysyäkin.
Arvoisa puhemies,
Maataloudessa on meneillään historiallinen kriisi. Energian hinta, lannoitteiden saatavuus, inflaatio ja markkinoiden rakenne iskevät kovasti yksittäisiin tuottajiin. Monien mielestä hiilineutraalia tulevaisuutta edistävät toimet voivat tuntua raskailta ja huonosti ajoitetuilta. Suurimmalla osalla heistä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia suuriin investointeihin. Vaikka hiilipäästöjä onkin syytä vähentää, maanviljelijöitä on silti helppo ymmärtää. Siksi me RKP:ssä olemme sitä mieltä, että meidän on valittava sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat oikeudenmukaisia ja kestäviä, jotta meillä olisi kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies,
Meidän on kyettävä näkemään kokonaisuus yksittäisten osatekijöiden sijaan. Liian mustavalkoisia mielipiteitä on syytä välttää, ja meidän on kyettävä puhumaan eri toimenpiteiden hyvistä ja huonoista puolista. Suomessa vallitsee suhteellisen laaja yksimielisyys siitä, että esimerkiksi tuulivoima on kannatettavaa, ja että haluamme kehittää sitä. Tosiasia on kuitenkin, että jokaista tuulivoimalaa varten kaadetaan keskimäärin noin 1,5 hehtaaria metsää. Tämä asettaa vaatimuksia meille päättäjille ja myös virkamiehille. Meidän on kyettävä laajentamaan näkökulmaamme ja tekemään sellaisia päätöksiä, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.
