Ilmasto- ja energiastrategia – pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

13.10.2022 klo 15:00

Arvoisa puhemies,

Melko tarkalleen 10 vuotta sitten niin sanottu rikkidirektiivi oli ajankohtainen. Direktiivillä oli tarkoitus vähentää meriliikenteessä käytettävän polttoaineen rikkipäästöjä. Tuolloin moni asia herätti huolta. Yritykset uhkasivat siirtää tuotantonsa pois Suomesta, yhteiskunnalle pelättiin koituvan miljardiluokan kustannukset ja vaatimusten pelättiin olevan haitaksi Suomen viennille.

Nyt tuota keskustelua on mielenkiintoista analysoida. Myös taloudellisessa mielessä voittajia olivat ne, jotka uskalsivat tarttua haasteisiin. On totta, että rikkidirektiivi kasvatti kustannuksia väliaikaisesti. Mutta suomalaiselle cleantech-teollisuudelle syntyi uusia mahdollisuuksia, uusi markkina ja uusia kasvualueita. Kuluneen vuosikymmenen aikana maailma muuttui, ja nyt ilmastokysymykset antavat kilpailuetua suomalaisille yrityksille. Suomi on asiantuntemuksensa ja brändinsä ansiosta etulinjassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Meillä on edellytykset sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisen muutoksen luomiseen. Suomen tulee olla houkutteleva maa yrityksille ja sijoittajille. Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä hiilineutraalin tulevaisuuden avainpelaajaksi ja hyödyntää muun muassa vedyn, auringon ja tuulen potentiaalia.

Arvoisa puhemies,

Suomella on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kaikki edellytykset johtaa työtä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Voimme olla maailman parhaita systeemitason osaajia energia- ja ympäristöteknologian saralla, niin tutkimuksen, kehityksen, innovaatioiden ja liiketoiminnan osalta. Avainasemassa tässä on pitkäjänteinen, ennakoitava ja vipuvaikuttava TKI-politiikka. Hallitus teki keväällä tärkeän päätöksen tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimesta, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille. RKP:ssä tuemme vahvasti tavoitetta nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin.

Me RKP:ssä näemme tulevaisuuden, jossa uudet teknologiat tuovat menestystä suomalaisille yrityksille ja kasvattavat Suomen vientiä. Me haluamme, että tulevaisuudessa yhteistyötä tehdään yhä monipuolisemmalla tavalla. Julkinen ja yksityinen sektori ovat yhdessä mukana ratkomassa tulevaisuuden ongelmia ja löytämässä uusia tapoja toimia. Luodaan pilotteja, tehdään tutkimusta, uskalletaan panostaa myös ehkä vähän hulluihin ideoihin.

Tämä ei ole utopiaa, kaikkea tätä teemme jo tänä päivänä. Mutta emme tarpeeksi. Siksi myös Suomen kestävän kasvun ohjelmassa painotetaan, että lyhyellä aikajänteellä meidän tulee vahvistaa ja nopeuttaa sitä, missä olemme jo valmiiksi vahvoja, ja sitä, mikä on jo käynnissä. Juuri sen takia, kun puhumme ilmastosta ja eri ratkaisuista, meidän täytyy pystyä näkemään kokonaiskuva.

Kun julkisella rahalla rakennetaan esimerkiksi teitä tai rautateitä, emme saa miettiä vain tätä hetkeä. Meidän täytyy voida myös julkisin varoin uskaltaa panostaa tulevaan ja tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka ovat mukana ratkaisemassa ilmastokriisiä. Meidän täytyy uskaltaa panostaa myös start up -yrityksiin ja radikaalien teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen.

Tämä vaatii myös päättäjiltä ja virkamiehiltä paljon. Meidän täytyy päästä irti siilomaisesta ajattelusta ja kehittää kykyämme nähdä kokonaisuuksia. Meillä kaikilla on vastuu – kaikilla päätöksenteon tasoilla. Esimerkiksi bioteknologia on Suomelle erityinen osaamisalue, jossa Suomi voi olla suunnannäyttäjä kestävässä toteutuksessa, jossa luonnon monimuotoisuus huomioidaan ja pyritään korkeamman jalostusarvon ratkaisuihin. Puhdas energia taas on jo pitkään ollut tulevaisuuden ala, ja nyt valtaosa ymmärtää sen merkityksen. Meidän tehtävänämme on tukea alan kehitystä, miettiä miten kannustamme näitä aloja kestävään suuntaan, ei miten rajoitamme tai ohjaamme niitä. Tällä tavalla luomme kestävän sisämarkkinan, jonka pohjalta yritykset voivat kasvaa ja luoda tulevaisuuden ratkaisuja. Meidän tulee kannustaa kulttuuriin, jossa yritykset eivät kilpaile toisiaan vastaan, vaan luovat yhdessä uusia mahdollisuuksia ja kokonaisuuksia. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyö yksityisen sektorin kanssa hakee edelleen muotoaan, mutta RKP:ssä näemme tässä suurta potentiaalia, ja näistä on jo nyt hyviä esimerkkejä kotiseudullani Vaasan seudulla.

Arvoisa puhemies,

Meidän tavoitteenamme on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Teknologiassa kehitys tapahtuu joskus pikkuhiljaa. Mutta vielä useammin muutokset tulevat harppauksin. Siirtyminen ilmastoystävällisempään tekniikkaan ja päästövähennyksiin ei ole kehityksenä lineaarinen. Ratkomme käsillä olevia ilmasto- ja energiakriisejä ongelma kerrallaan, innovaatio kerrallaan, ja aina välillä teemme ison loikan eteenpäin. Sellaista tulevaisuuden tekeminen on.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
01.12.2022 klo 18:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta,

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaj Mikko Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
16.11.2022 klo 15:00

Suomen digitaalista kompassia koskeva selonteko

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
16.11.2022 klo 16:32

Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.11.2022 klo 14:50

Huoltovarmuusselonteko

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Veronica Rehn-Kivi
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.10.2022 klo 17:00

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma

Ryhmäpuheenvuoro edustaja Anders Norrbackin pitämänä.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.10.2022 klo 15:43

Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Joakim Strand.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.10.2022 klo 15:00

Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä

Ryhmäuheenvuoron pitäjä edustaja Rehn-Kivi
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
28.09.2022 klo 15:00

Lähetekeskustelu valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2023

Ryhmäpuheenvuoro 20.9.2022, edustaja Anders Adlercreutz.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.09.2022 klo 13:25

Ryhmäpuheenvuorot

Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
01.12.2022 klo 18:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta,

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaj Mikko Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
16.11.2022 klo 15:00

Suomen digitaalista kompassia koskeva selonteko

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
16.11.2022 klo 16:32

Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.11.2022 klo 14:50

Huoltovarmuusselonteko

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Veronica Rehn-Kivi
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.10.2022 klo 17:00

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma

Ryhmäpuheenvuoro edustaja Anders Norrbackin pitämänä.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.10.2022 klo 15:43

Ilmasto- ja energiastrategia – pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Ryhmäpuheenvuoro 13.10.2022, Puheenvuoron pitäjänä edustaja Mikko Ollikainen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.10.2022 klo 15:00

Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Joakim Strand.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.10.2022 klo 15:00

Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä

Ryhmäuheenvuoron pitäjä edustaja Rehn-Kivi
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
28.09.2022 klo 15:00

Lähetekeskustelu valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2023

Ryhmäpuheenvuoro 20.9.2022, edustaja Anders Adlercreutz.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.09.2022 klo 13:25