Arvoisa puhemies,
Suomi ei ole kansainvälisen näyttämön passiivinen sivustakatsoja eikä ummista silmiään ongelmilta. Meidän tulee tehdä työtä niiden asioiden eteen, joihin me uskomme, eli ihmisoikeuksien, kansalaisjärjestöjen ja oikeusvaltion puolesta. Maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä operaatioita. Suomi pystyy ja haluaa toimia aloitteellisesti konfliktien ratkaisemiseksi, ja meillä on siitä paljon kokemusta.
Ensi vuonna Suomi osallistuu noin 75 sotilaalla turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa ja Irakin Kurdistanissa. Suomi on ollut mukana operaatiossa vuodesta 2015. Suomi tukee Irakin vakauttamista muun muassa kehitysyhteistyöllä, rahoittamalla humanitaarista miinanraivausta ja osallistumalla sotilaalliseen kriisinhallintaan ja siviilikriisinhallintaan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumisen jatkamista operaatiossa. Tämä on Suomen etu. Monimuotoiset operaatiot kehittävät myös Suomen kriiseissä tarvittavia valmiuksia ja kykyjä.
Afganistanin tämän syksyiset ikävät tapahtumat ja se, että sieltä jouduttiin evakuoimaan ja pelastamaan ihmisiä, muistuttivat meitä siitä, että kriisinhallintatehtäviin osallistuvien turvallisuus on meidän vastuullamme. Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota alueelle lähetettävien suomalaisten sotilaiden turvallisuuden varmistamiseen. Siksi turvallisuustilannetta on arvioitava jatkuvasti ja siitä on tehtävä tarpeellisia johtopäätöksiä, niin kuin Suomi on tehnytkin.
Arvoisa puhemies,
Kuten selonteossa muistutetaan, Irak on ollut aiempina vuosikymmeninä merkittävä vientimaa Suomelle. Nykyään irakilaiset ovat Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä. Nyt käsiteltävänä olevan kaltaisilla operaatioilla voimme vaikuttaa maahanmuuton taustalla oleviin syihin. Muun muassa epävakaus, turvattomuus ja näköalattomuus ovat syitä, joiden takia ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan. Vuonna 2020 Maahanmuuttovirasto teki 1820 irakilaisen henkilön turvapaikkahakemusta koskevaa päätöstä. Näistä 1039 tapausta oli sellaisia, että turvapaikkahakemukseen joko annettiin kielteinen päätös tai sen käsittely raukesi. Suomen on jatkettava osallistumistaan turvallisuuden palauttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin niin kauan kuin turvapaikanhakijoita joutuu palaamaan Irakiin.
Arvoisa puhemies,
Hallitus on sitoutunut antamaan kriisinhallinnalle vaalikautta koskevat suuntaviivat. Tämä työ saatiin päätökseen keväällä. Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea oli yksiselitteisesti sitä mieltä, että Suomen kriisinhallinnan tavoitetasoa on korotettava. Suomen tulee lisätä aktiivista ja monipuolista osallistumistaan kriisinhallintaan hallituksen tavoitteen mukaisesti.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä näkee tärkeänä, että Suomi vahvistaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriisinhallinnassa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Komitean mietintöä lainatakseni: "Humanitaarisen toiminnan, kehitysyhteistyön, rauhanvälityksen ja muiden poliittisten toimien ja kriisinhallinnan kokonaisuutta pyritään vahvistamaan, jotta kohdemaiden vakautta ja turvallisuutta voidaan tukea kestävällä tavalla." Tämä aihe on erityisen ajankohtainen tänään kun eduskunta saa vieraakseen ihmisoikeusaktivisti Nadia Muradi, jolle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Hänen tarinansa on vakava muistutus meille siitä miksi emme voi ummistaa silmiämme ongelmilta ja että Suomea tarvitaan kansainvälisessä toiminnassa.
On hienoa, että Suomen siviilikriisinhallintaan osallistuu yhä useampia naisia, ja että heitä on myös johtavissa asemissa. Suomen on kuitenkin vielä tehtävä kunnianhimoisesti töitä naisten osallistumisen lisäämiseksi erityisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan. Tämä on tärkeää myös muun muassa naisten osallistumista konfliktien ratkaisuun koskevan YK:n turvaneuvoston päätöslauselman 1325 kannalta. Suomen kansainvälinen tasa-arvopalkinto myönnettiin tänä vuonna naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle Turkissa. Myös tämä on tärkeä osa ulko- ja turvallisuuspoliittista työtämme.
Arvoisa puhemies,
Suomen tavoitteena tulee olla turvallisuuden, kestävien ratkaisujen ja vakauden rakentaminen. Suomi osallistuu ja vaikuttaa aktiivisesti sekä EU:n että YK:n operaatioihin, ja näin tulee olla jatkossakin. Suomi on maa, joka kantaa kansainvälisen vastuunsa.
