Arvoisa puhemies,
Välikysymys on vahvoin parlamentaarinen ase. Sitä taustaa vasten välikysymyksen tekeminen sellaisesta päätöksestä, jota ei ole vielä tehty, on kyllä kummallista. Nyt Perussuomalaiset ja Liike Nyt kuitenkin tekevät juuri niin.
Perheenyhdistämistä koskevan lakiehdotuksen luonnos on ollut lausuntokierroksella, mutta hallitus ei ole päättänyt, millainen lakiehdotuksesta tulee. Emme siis tiedä, onko tuleva lakiehdotus hyvä vai huono. Silti tehdään välikysymys.
Eikö hallituksen luottamus tulisi mitata sellaisissa asioissa, joissa kyseenalaistetaan hallituksen tekemiä päätöksiä? Nyt mitään päätöstä ei ole olemassa, joten tämä keskustelu on melko absurdi. Kannattaako tähän tuhlata ruutia?
Samalla haluan kysyä, mitä oikein pelätään, kun välikysymyksessä varoitetaan luomasta – tämä on lainaus – lisää vetovoimatekijöitä humanitaariselle maahanmuutolle?
Toimivan perheenyhdistämisjärjestelmän luominenhan on hyvä asia. Kukaan meistä ei voi hyvin erossa perheestään. Perheenyhdistäminen voi päinvastoin olla onnistuneen kotoutumisen edellytys. Kuten tässä välikysymystekstissäkin, mittasuhteet unohtuvat helposti, kun tuodaan esiin kaikki ongelmat ja riskit, joiden katsotaan liittyvän perheenyhdistämiseen.
Omassa kotikunnassani Närpiössä on saatu hyviä kokemuksia pakolaisten vastaanottamisesta. Aikoinaan Närpiöön pakolaisina saapuneet ovat saaneet töitä ja kotoutuneet yhteisöön, ja nykyään heidät voi halutessaan nähdä osana suomalaisen yhteiskunnan kovasti tarvitsemaa työperäistä maahanmuuttoa.
Nyt kun ulkomaalaislakia uudistetaan ja perheenyhdistämisen edellytyksiä parannetaan, on tietenkin syytä tarkastella huolellisesti sellaisia tapauksia, joissa perheenkokoaja on alaikäinen tai lapsi. Väärinkäytöksille ja ihmissalakuljetukselle ei tietenkään tule avata uusia ovia.
Aikuisten perheenkokoajien osalta on pitkään ollut tarpeen tarkastella perheenyhdistämistä koskevia tulorajoja.
Maahanmuuttoviraston nykyiset tuloehdot ovat nimittäin kohtuuttomat.
Neljän hengen perheen osalta yhden täältä oleskeluluvan saaneen henkilön tulisi Maahanmuuttoviraston vaatimuksen mukaan tienata 2 600 euroa kuussa nettona. Ja korostan, että tässä on kyse nettopalkasta. Monet vievät keskustelua harhaan väittämällä virheellisesti, että asetuksessa tarkoitettaisiin bruttopalkkaa.
Kuinka moni suomalainen saa sellaista kuukausipalkkaa nettona? Vertailun vuoksi todettakoon, että pätevän lukio-opettajan, jolla on korkeampi korkeakoulututkinto, bruttopalkka on reilut 3 000 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että nettopalkka jää alle 2 600 euron. Korkeakoulututkintoa vaativia ammatteja, joissa kuukausittaiset nettotulot jäävät alle 2 600 euron, voisi luetella vaikka kuinka paljon.
RKP:n ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tulorajoja tulee tarkastella nyt lain uudistamisen yhteydessä. Lähtökohtana tulee edelleenkin olla se, että aikuisen perheenkokoajan on kyettävä elättämään perheensä, mutta tulorajan on oltava realistinen.
Arvoisa puhemies,
Mielestäni tässä välikysymystekstissä masentavaa on se, että siinä jaotellaan ihmisiä sen perusteella, miten he ovat tulleet maahan. RKP:lle ja Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle sellainen ajattelu on vierasta.
Asia on juuri niin kuin Suomen Pakolaisapu osuvasti kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla viime perjantaina: Perhe-elämä ei ole vetovoimatekijä vaan ihmisoikeus.
Suomi tarvitsee sellaisen ulkomaalaislain, jolla edistetään perheenyhdistämisiä. Nyt on luotava inhimillinen järjestelmä, joka on selkeä ja toimiva. Ruotsalainen eduskuntaryhmä sanoutuu irti välikysymyksen ihmiskäsityksestä, ja hallituksen pyrkimys edistää perheenyhdistämisiä nauttii täysin meidän luottamustamme.
