Välikysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta

01.06.2021 klo 15:00

Arvoisa puhemies,

Mitä meille tulee mieleen viime kausien sote-uudistusten käsittelystä? Itselleni tulee mieleen lähinnä uutiset yöllisistä neuvotteluista, live-lähetykset eri ovien takana ja myllerrys perustuslakivaliokunnan lausuntojen jälkeen. Tällä kaudella käsittely on kuitenkin ollut erilainen. Tiukkoja neuvotteluja on toki käyty, mutta mallia on saatu huomattavasti parannettua. Käsittely perustuslakivaliokunnassa on ollut ilmeisen sopuisaa. Näin olemme siis kaikessa hiljaisuudessa siinä tilanteessa, että meillä saattaa olla hyväksytty sote-paketti tänä kesänä.

 

Ymmärrän hyvin, että opposition on oltava ehdotusta vastaan, periaatteesta. Mutta, jotta ei turhaan nähdä vain mustia pilviä taivaalla, käyn – jälleen kerran – läpi muutamia seikkoja, jotka tuntuvat unohtuvan.

 

Aloitetaan rahoitusmallista. Ensinnäkin lopullisia summia ei tässä vaiheessa ole kenelläkään, ja laskelmat muuttuvat jatkuvasti. Toiseksi, nykyinen rahoitusmalli on merkittävästi parempi, kuin se, jota esimerkiksi kokoomus puolusti viime kaudella. Tässä mallissa leikkauksille on maksimikatto, niin kuntatasolla kuin hyvinvointialueella, ja kuntia kompensoidaan menetyksistä. Kunnilla on aito mahdollisuus jatkaa toimintaansa tärkeän koulutuksen ja aluesuunnittelun parissa, ja lisäksi kuntien edellytykset tehdä investointeja turvataan.
 

Mutta ei ole mikään salaisuus, että rahoituskysymys on ollut vaikea RKP:lle. Rahoituspohja on nyt kuitenkin puolueemme ansiosta monipuolisempi, huomioon otetaan paremmin kasvavien alueiden haasteet, kaksikielisyys, saamelaisuus ja saariston asema. Uuteen rahoitukseen myös siirrytään hitaasti, toisin kuin viime kaudella.

 

Haasteemme on edelleenkin siinä, että mittaamme polvileikkausten määrää, kun meidän pitäisi mitata montako polvea ei tarvinnut leikata, koska ennaltaehkäisevä hoito oli hyvää. Rahoitus perustuu suurelta osin THL:n tekemiin tarvekertoimiin ja onkin tärkeä, että sitä mallia yhä kehitetään.

 

Kylmä tosiasia on se, että nykyinen mallimme ei ole yhdenvertainen eikä kustannustehokas. Monet saavat hyvää hoitoa, mutta aivan liian suuri osa ei saa. Siksi itse hoitoa koskevaa uudistustyötä on tehty ministeriössä jo pitkään. Siihen kuuluvat esimerkiksi ilta- ja viikonloppuvastaanotot, sosiaalipalveluiden tuominen yhä enemmän osaksi terveydenhuoltoa ja tutkimus tehokkaista toimintatavoista. Rakenteilla on hyvin vaikea muuttaa arkikokemusta siitä, saako palvelua vai ei. Ihmiset kentällä tekevät muutoksen.

 

Myös yhteistyöllä voi saada ihmeitä aikaan. Upea esimerkki on Uudenmaan ratkaisu, jossa alueen kunnat yhdessä miettivät, miten uudistus olisi hyvä tehdä. Kuntien yhteinen ehdotus on nyt osa rakenneuudistusta ja sillä on täysin erilaiset edellytykset toimia kuin aikaisemmin ehdotetulla 1,7 miljoonan asukkaan massiivisella maakunnalla. Toinen esimerkki yhteistyöstä on kaksikielisten maakuntien mahdollisuus yhdessä suunnitella ja sopia, miten ruotsinkielisiä palveluja tarjotaan tulevaisuudessa. Tässä mallissa on lähdetty siitä, miten rakenteilla voimme tukea ruotsinkielisten palveluiden toteutumista käytännössä. Verrattuna edelliseen malliin on meillä nyt aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja tuoda oma äänemme kuuluviin hyvinvointialueella.

 

Suomessa on yritetty tehdä sote-uudistusta aivan liian pitkään. Lähes kaikki puolueet täällä salissa ovat jossain vaiheessa olleet mukana tekemässä sitä. Me kaikki tiedämme sen vaikeuden. Mutta samanaikaisesti meidän täytyy kyetä tekemään muutoksia. Lähes kaikki kansainväliset luottoluokittajat pitävät rakenneuudistuksia välttämättöminä, jotta Suomen luottoluokitus säilyisi nykyisellään. Kehotus saada uudistus valmiiksi on myös lähes kaikissa talouspolitiikkaan liittyvissä suosituksissa. Esimerkiksi komissiolta ja Euroopan neuvostolta tulevissa suosituksissa sote on säännöllisesti mukana.

 

Arvoisa puhemies,

Ruotsalainen eduskuntaryhmä tunnistaa ja tunnustaa, että tämäkään malli ei ole täydellinen ja avonaisia kysymyksiä on paljon. Tämän kokoisessa uudistuksessa niitä on aina. Tässä tilanteessa on tärkeintä, että uudistuksen arvioidaan olevan tarpeeksi hyvä, sillä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat uudistuksen. Näiden keskusteluiden lomassa onkin syytä muistaa, että meillä on politikkoina vastuu koko maasta, talouden kestävyydestä ja politiikan uskottavuudesta. Halvat pisteet käyvät pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Kiitos.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44