Välikysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta

01.06.2021 klo 15:00

Arvoisa puhemies,

Mitä meille tulee mieleen viime kausien sote-uudistusten käsittelystä? Itselleni tulee mieleen lähinnä uutiset yöllisistä neuvotteluista, live-lähetykset eri ovien takana ja myllerrys perustuslakivaliokunnan lausuntojen jälkeen. Tällä kaudella käsittely on kuitenkin ollut erilainen. Tiukkoja neuvotteluja on toki käyty, mutta mallia on saatu huomattavasti parannettua. Käsittely perustuslakivaliokunnassa on ollut ilmeisen sopuisaa. Näin olemme siis kaikessa hiljaisuudessa siinä tilanteessa, että meillä saattaa olla hyväksytty sote-paketti tänä kesänä.

 

Ymmärrän hyvin, että opposition on oltava ehdotusta vastaan, periaatteesta. Mutta, jotta ei turhaan nähdä vain mustia pilviä taivaalla, käyn – jälleen kerran – läpi muutamia seikkoja, jotka tuntuvat unohtuvan.

 

Aloitetaan rahoitusmallista. Ensinnäkin lopullisia summia ei tässä vaiheessa ole kenelläkään, ja laskelmat muuttuvat jatkuvasti. Toiseksi, nykyinen rahoitusmalli on merkittävästi parempi, kuin se, jota esimerkiksi kokoomus puolusti viime kaudella. Tässä mallissa leikkauksille on maksimikatto, niin kuntatasolla kuin hyvinvointialueella, ja kuntia kompensoidaan menetyksistä. Kunnilla on aito mahdollisuus jatkaa toimintaansa tärkeän koulutuksen ja aluesuunnittelun parissa, ja lisäksi kuntien edellytykset tehdä investointeja turvataan.
 

Mutta ei ole mikään salaisuus, että rahoituskysymys on ollut vaikea RKP:lle. Rahoituspohja on nyt kuitenkin puolueemme ansiosta monipuolisempi, huomioon otetaan paremmin kasvavien alueiden haasteet, kaksikielisyys, saamelaisuus ja saariston asema. Uuteen rahoitukseen myös siirrytään hitaasti, toisin kuin viime kaudella.

 

Haasteemme on edelleenkin siinä, että mittaamme polvileikkausten määrää, kun meidän pitäisi mitata montako polvea ei tarvinnut leikata, koska ennaltaehkäisevä hoito oli hyvää. Rahoitus perustuu suurelta osin THL:n tekemiin tarvekertoimiin ja onkin tärkeä, että sitä mallia yhä kehitetään.

 

Kylmä tosiasia on se, että nykyinen mallimme ei ole yhdenvertainen eikä kustannustehokas. Monet saavat hyvää hoitoa, mutta aivan liian suuri osa ei saa. Siksi itse hoitoa koskevaa uudistustyötä on tehty ministeriössä jo pitkään. Siihen kuuluvat esimerkiksi ilta- ja viikonloppuvastaanotot, sosiaalipalveluiden tuominen yhä enemmän osaksi terveydenhuoltoa ja tutkimus tehokkaista toimintatavoista. Rakenteilla on hyvin vaikea muuttaa arkikokemusta siitä, saako palvelua vai ei. Ihmiset kentällä tekevät muutoksen.

 

Myös yhteistyöllä voi saada ihmeitä aikaan. Upea esimerkki on Uudenmaan ratkaisu, jossa alueen kunnat yhdessä miettivät, miten uudistus olisi hyvä tehdä. Kuntien yhteinen ehdotus on nyt osa rakenneuudistusta ja sillä on täysin erilaiset edellytykset toimia kuin aikaisemmin ehdotetulla 1,7 miljoonan asukkaan massiivisella maakunnalla. Toinen esimerkki yhteistyöstä on kaksikielisten maakuntien mahdollisuus yhdessä suunnitella ja sopia, miten ruotsinkielisiä palveluja tarjotaan tulevaisuudessa. Tässä mallissa on lähdetty siitä, miten rakenteilla voimme tukea ruotsinkielisten palveluiden toteutumista käytännössä. Verrattuna edelliseen malliin on meillä nyt aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja tuoda oma äänemme kuuluviin hyvinvointialueella.

 

Suomessa on yritetty tehdä sote-uudistusta aivan liian pitkään. Lähes kaikki puolueet täällä salissa ovat jossain vaiheessa olleet mukana tekemässä sitä. Me kaikki tiedämme sen vaikeuden. Mutta samanaikaisesti meidän täytyy kyetä tekemään muutoksia. Lähes kaikki kansainväliset luottoluokittajat pitävät rakenneuudistuksia välttämättöminä, jotta Suomen luottoluokitus säilyisi nykyisellään. Kehotus saada uudistus valmiiksi on myös lähes kaikissa talouspolitiikkaan liittyvissä suosituksissa. Esimerkiksi komissiolta ja Euroopan neuvostolta tulevissa suosituksissa sote on säännöllisesti mukana.

 

Arvoisa puhemies,

Ruotsalainen eduskuntaryhmä tunnistaa ja tunnustaa, että tämäkään malli ei ole täydellinen ja avonaisia kysymyksiä on paljon. Tämän kokoisessa uudistuksessa niitä on aina. Tässä tilanteessa on tärkeintä, että uudistuksen arvioidaan olevan tarpeeksi hyvä, sillä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat uudistuksen. Näiden keskusteluiden lomassa onkin syytä muistaa, että meillä on politikkoina vastuu koko maasta, talouden kestävyydestä ja politiikan uskottavuudesta. Halvat pisteet käyvät pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Kiitos.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Joakim Strand.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.06.2021 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032

Ryhmäpuheenvuoro 26.5.2021. Edustaja Sandra Bergqvist.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
26.05.2021 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025

Ryhmäpuheenvuoro 19.5.2021, Veronica Rehn-Kivi, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.05.2021 klo 14:59

Talouspolitiikan linjaa koskeva välikysymys

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Adlercreutz.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.05.2021 klo 15:00

Valtiovarainvaliokunnan EU:n omia varoja koskeva mietintö

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
11.05.2021 klo 15:00

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Mikko Ollikainen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.05.2021 klo 14:30

Lähetekeskustelu valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevasta selonteosta

Ryhmäpuheenvuoro 24.2.2021. Puheen esitti edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
24.02.2021 klo 15:00

Välikysymys Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Joakim Strand.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
16.02.2021 klo 14:59

Euroopan unionin omien varojen järjestelmä

Lähetekeskustelu 10.2 2021 Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä. Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.02.2021 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Joakim Strand.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
09.06.2021 klo 15:00

Välikysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta

Ryhmäpuheenvuoro pitäjä edustaja Veronica Rehn-Kivi.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
01.06.2021 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032

Ryhmäpuheenvuoro 26.5.2021. Edustaja Sandra Bergqvist.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
26.05.2021 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025

Ryhmäpuheenvuoro 19.5.2021, Veronica Rehn-Kivi, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.05.2021 klo 14:59

Talouspolitiikan linjaa koskeva välikysymys

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Adlercreutz.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.05.2021 klo 15:00

Valtiovarainvaliokunnan EU:n omia varoja koskeva mietintö

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
11.05.2021 klo 15:00

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Mikko Ollikainen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.05.2021 klo 14:30

Lähetekeskustelu valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevasta selonteosta

Ryhmäpuheenvuoro 24.2.2021. Puheen esitti edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
24.02.2021 klo 15:00

Välikysymys Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin

Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Joakim Strand.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
16.02.2021 klo 14:59

Euroopan unionin omien varojen järjestelmä

Lähetekeskustelu 10.2 2021 Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä. Ryhmäpuheenvuoron pitäjänä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.02.2021 klo 14:43