Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025

19.05.2021 klo 14:59

Arvoisa puhemies,

Julkisen talouden suunnitelmassa ei ole ensisijaisesti kyse leikkauslistoista tai poliittisesti värittyneistä mikroviesteistä. Sen sijaan se tarjoaa mahdollisuuden keskustella Suomen talouden suurista linjoista. Julkisen talouden suunnitelma perustuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattomaan makrotalouden ja julkisen talouden ennusteeseen.

Talouspolitiikan linjaa koskevat haasteet ovat suuria. Hyvä lähtökohta on se, että ennusteen sisältöä ei kyseenalaisteta, vaan enemminkin nähdään ongelmat ja etsitään niihin ratkaisuja.

Koska yleisesti ottaen Suomen talouden tilanne on hyvä. Meillä on turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Sillä on merkitystä uusien investointien ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemisen kannalta. Meillä on uusiutuvia luonnonvaroja ja hyvin koulutettu väestö. Tiedämme, että Suomen vahvuuksiin kuuluvalle digitaaliselle osaamiselle ja kehittyneelle ympäristöteknologialle on maailmanlaajuisesti paljon kysyntää.

Koronaan liittyvät murheet saavat meidät helposti unohtamaan, että julkisen talouden ehkä suurin yksittäinen ongelma on väestön nopeasti nouseva keski-ikä. Tältä osin Suomi on vähän kuin Euroopan Japani. Ikääntyneen väestön määrän kasvu lisää erityisesti hoivamenoja, mutta myös eläke- ja terveysmenoja.

Tämän ongelman ratkaiseminen onnistuneesti on mahdollista ainoastaan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus onnistuu.

Suomen epäsuotuisa väestöpyramidi johtaa myös työikäisen väestön osuuden pienentymiseen ja heikentää siten myös julkisen talouden rahoituspohjaa. Yksi hallituksen puoliväliriihen tärkeimmistä tuloksista oli se, että nyt työperäisen maahanmuuton lisäämisestä vallitsee täysi yksimielisyys. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee työperäistä ja opiskelusta johtuvaa maahanmuuttoa, ja asennemuutoksen aika on viimeistään nyt. RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä ovat myös pitkään pyrkineet edistämään prosessien nopeuttamista, jotta yritykset saisivat koulutettua henkilöstöä.

 

Arvoisa puhemies,

Julkisen talouden suunnitelmassa on myös tärkeitä tutkimusta ja koulutusta koskevia kirjauksia. Hallituksen tavoitteena on Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hyvä – noususuunnan on oltava selkeä.

Monet eduskunnan valiokunnat ovat eri yhteyksissä korostaneet, että Suomen tulee määrätietoisesti pyrkiä johtavaan rooliin kestävän tulevaisuuden luomiseksi tehtävässä työssä – erityisesti energia- ja ympäristöteknologian osalta.

Tiedämme kaikki, että Suomi on viennistä riippuvainen maa, ja jos taloutta ei saada kuntoon, suomalaiset työntekijät menettävät työnsä ja maamme vientiyritykset kärsivät. Siinä on kyse meidän kotikunnistamme, työpaikoista ja verotuloista. Verovaroja tarvitaan, jotta hyvinvointia voidaan jakaa kouluihin ja perusturvaan.

Meidän on tuettava erityisesti pandemian koettelemia nuoria, jotta he jaksavat opiskella ja saavat tulevaisuudessa töitä. Mielenterveyspanostuksia tarvitaan nyt.

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että meillä on tiekartta talouden kestävyyden vahvistamiseksi, ja että hidastamme velkasuhteen kasvua. Pääasiassa koronakriisin takia rahoituskehykset ylittyvät vielä ensi vuonna, mutta vuonna 2023 on syytä päästä laskevalle uralle.

Talouden tasapainottaminen ei yleensä onnistu ilman kovia keinoja. RKP:n mielestä hallitus priorisoi viisaasti, kun se ei leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulujen määrärahoista, kun rahoituskehystä tasapainotetaan vuonna 2023. Myös se, että oikeudenhoidon resursseja ei leikata, on mielestämme tärkeää.

Työllisyysasteen nostaminen on kuitenkin kaiken A ja O. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat työ- ja elinkeinopalvelujen siirto kuntien vastuulle, pohjoismaisen työvoimamallin käyttöönotto ja se, että – monista skeptisistä äänenpainoista huolimatta – nostamme kotitalousvähennystä huoltopalveluiden kysynnän kasvattamiseksi.

Vielä on paljon tehtävää, mutta suunta on oikea.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44