Lähetekeskustelu valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevasta selonteosta

24.02.2021 klo 15:00

Arvoisa puhemies,

Viime viikkojen aikana tässä salissa on keskusteltu paljon EU-politiikasta. Eniten on puhuttu EU:n elpymispaketista. Sen suhteen on ollut nähtävissä selkeitä poliittisia jakolinjoja. Olemme olleet joskus yllättävän erimielisiä EU:n roolista koronakriisin hoidossa. Olen hyvin huolestunut siitä, että oppositiopuolueissa on niin paljon epäluottamusta EU:ta kohtaan.

Tänään emme ensisijaisesti keskustele koronasta, vaan meillä on käsissämme asiakirja, joka viitoittaa Suomen pitkän tähtäimen EU-politiikkaa. Toivon, että tässä keskustelussa löytyy enemmän yhteisymmärrystä. EU-selonteossa otetaan kantaa moniin ajankohtaisiin kysymyksiin, joita Euroopalla on ratkaistavanaan. Mutta selonteossa on myös visioita – meillä on oikeus visioida tulevaisuuden parempaa Eurooppaa.

RKP:n ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän pääviesti on se, että Suomen tulee sitoutua vahvaan EU-jäsenyyteen, ja se, että osallistumme aktiivisesti unionin päätösprosesseihin ja kehitämme niitä. Meidän tulee vahvistaa myötätuntoa sekä unionin toimintakykyä ja kriisinsietokykyä.

Yhteistyön tulee tuottaa eurooppalaista lisäarvoa.

Haluamme EU:n, jossa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perus- ja ihmisoikeuksia pidetään tärkeinä. EU:n arvojen tulee perustua tasa-arvoon, rasismin torjuntaan ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuteen.

Suomi kuuluu erittäin vahvasti EU:n sisämarkkinoihin. EU:n elpymisen tulee perustua kestävään kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen vihreää ja digitaalista siirtymää edistämällä.

Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen tulee olla EU:lle keskeinen liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia avaava kilpailukykytekijä.

EU:n roolia ilmastopolitiikan johtavana globaalina toimijana tulee vahvistaa.

Uudella ilmastolailla Euroopan parlamentti on päättänyt EU:n tavoitteiden reippaasta korottamisesta – muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Uusi hiilibudjetti, joka kertoo, miten paljon hiilidioksidia me vielä voimme päästää ilmakehään, luo ennakoitavuutta varsinkin niille yrityksille, joiden on tehtävä suuria ympäristöinvestointeja.

RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä ovat nyt jo vuoden kestäneen koronakriisin aikana huolestuneina seuranneet, miten helposti hyväksi havaituista yhteistyömuodoista luovutaan kriisin koittaessa. Syntyy jonkinlaista koronanationalismia, jossa valtiot pitävät huolen vain omista asioistaan ja unohtavat, että useimmat suuret ja pienet kriisit ratkeavat parhaiten yhteistyöllä.

On hyvä, että selonteossa kannatetaan pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä myös EU:ssa.

Pandemia, maahanmuuttokysymys ja ilmastoon liittyvät uhat ovat haasteita, joihin on paras vastata yhteistyöllä – ei kapea-alaisella ja lyhytnäköisellä kansallisella politiikalla.

Suomi ja Sanna Marinin hallitus ovat osoittaneet, että meillä on EU:n politiikkaan ja päätöksentekoon vaikuttamiseen vaadittavaa itseluottamusta ja osaamista.

Meidän ei tule antaa tuumaakaan periksi, vaan puolustaa selontekoon kirjattuja periaatteita. Kestäviin eurooppalaisiin arvoihin nojaava vahva EU on Suomen etu.

Koronasta johtuvien rajoitusten takia emme juuri nyt yhtä selvästi näe kaikkea sitä arvokasta, mitä Euroopalla on meille annettavanaan. Haluan nähdä nuorten taas voivan lähteä opiskelijavaihtoon Erasmus-ohjelman kautta ja saavan vaikutteita eri puolilta Eurooppaa. Kaipaan sitä, että voisimme taas EU:n puitteissa kokoontua vaihtamaan näkemyksiä ja keskustelemaan konkreettisista toimintaohjelmista ilmastokriisin vastaamiseksi. Haluan nähdä Euroopan, jossa suvaitsevaisuus, utelias suhtautuminen muihin kulttuureihin ja ihmisten väliset kohtaamiset muovaavat arkeamme.

Arvoisa puhemies,

EU-selonteko harkittuine painotuksineen on hyvä tiekartta. Ei myöskään tule unohtaa sitä, että EU on meille tärkeä turvallisuusyhteisö. Monin paikoin esiintyvä poliittinen epävakaus korostaa tarvetta lujittaa EU:ta globaalina toimijana ja turvallisuuden tuottajana.

Haluan päättää puheenvuoroni siteeraamalla yhtä suurista Euroopan rakentajista, nimittäin Jacques Delorsia, jonka ajatuksenkulku on edelleen äärimmäisen ajankohtainen ja muistuttaa meitä siitä, mikä on EU-jäsenyytemme tarkoitus:

”Jag avvisar ett Europa

Som bara blir en marknad,

En frihandelszon utan själ,

Utan samvete, utan politisk vilja och

Utan en social dimension.

Men det är i den riktningen vi rör oss,

Så jag höjer ett varningsrop.”

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44