Arvoisa puhemies,

EU:n elpymisrahasto ei ole mikään miljardeja tulvillaan oleva joulupukin säkki. On syytä muistuttaa, että rahastoa ei olisi luotu ilman koronaviruspandemiaa, joka on poikkeuksellisella tavalla vaikuttanut koko maailmaan, muuttanut käyttäytymismallejamme ja aiheuttanut Euroopan taloudelle äärimmäisen pahoja ongelmia.

Siksi, aivan kuten valtiovarainministeri Vanhanen totesi, sillä on valtavan suuri merkitys, miten ohjaamme tämän EU-rahoituksen käyttöä. Kyse on merkittävistä valtiontaloutemme kehysten ulkopuolisista määrärahoista. Nyt asetamme investointi- ja uudistushankkeille tavoitteet. Ja hankkeiden tulee täyttää EU-rahaston selkeät kriteerit.

Eräs keskeinen kriteeri on se, että 37 prosenttia rahoitusvaroista tulee käyttää teknologian vihreän siirtymän vauhdittamiseen. Tähän Suomi panostaa enemmän. Olemme kaavailleet, että vähintään 50 prosenttia käytettäisiin ilmastopoliittisesti kestäviin investointikokonaisuuksiin.

Tässä on kyse sekä yksityishenkilöiden öljykattiloiden korvaamisesta paremmilla ratkaisuilla että suomalaisyritysten aseman parantamisesta kansainvälisissä arvoketjuissa. Kaikki toimenpiteet arvioidaan sen perusteella, miten paljon ne pienentävät meidän hiilijalanjälkeämme.

Tältä osin on syytä ymmärtää, että on tärkeää keskittyä nimenomaan sellaisiin hankkeisiin, joihin tehdään myös yksityisiä TKI-investointeja. Tämä ulottuvuus käy esimerkillisesti ilmi valtioneuvoston selonteosta. Yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen kumppanuus, mutta myös hallinnonalarajojen ylittäminen ovat ohjelman onnistumisen keskeisiä edellytyksiä.

Mitä enemmän julkisilla panostuksilla kyetään käynnistämään uusia yksityisiä TKI-investointeja, sitä suurempi vaikutus ohjelmalla saavutetaan. Erityisesti useiden kärkiyritystemme yhteiset uudet järjestelmätason TKI-kumppanuudet vahvistavat myös suoraan Suomen toimipaikkojen asemaa sekä osana kansainvälistä arvoketjua että globaalin yrityksen konsernin sisäisessä kilpailussa. Julkisella rahalla voi olla ratkaiseva vaikutus siihen, keskitetäänkö tärkeimmät TKI-projektit ja sitä kautta työpaikat esim. Kiinaan, USA:han, Italiaan tai Suomeen.

Esimerkkinä tästä käynee Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan tilaama maailman ympäristöystävällisin yhdistetty matkustaja- ja rahtialus. Pelkkä rakentaminen työllistää Raumalla suoraan noin 1000 henkilötyövuotta, komponenttien kotimaisuusaste on noin 85 prosenttia, mutta mikä tärkeintä, laiva toimii yritysten ja tutkijoiden yhteisenä laboratoriona ja systeemitason kehitysalustana. Globaalisti kyse on suomalaisen meri-, energia- & ympäristöteknologian uutta vientiä luovasta näyteikkunasta, joka varmasti osaltaan on ollut vaikuttamassa myös siihen, että pelkästään Vaasassa on jo käynnissä toista miljardia euroa uusia yksityisiä vientiyritysten teollisia investointeja. Näillä toimijoilla on luonnollisesti kumppaneita, alihankintaketjua ja tutkimusyhteistyötä ympäri Suomen maata.

Arvoisa puhemies,

EU:n elpymispaketti antaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa suomalaisten osaamistasoa. Se vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua. Nyt on syytä pohtia, miten uudistamme Suomen tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuuria. Elpymispaketin avulla voimme saada satoja miljoonia euroa, jotka voimme ohjata tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan.

Ohjelman perusajatuksenahan on koronaviruksen aiheuttaman kriisin seurausten lievittäminen eri tavoin. Me voimme ja meidän tulee hakea rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen ja mielenterveyspalvelutarjonnan vahvistamiseen. Viimeksi mainittu kuuluu hallituksen painopisteisiin, ja myös RKP on pitkään tukenut sitä.

Arvoisa puhemies,

EU:ssa on voimia, jotka yrittävät kaataa EU:n pitkän aikavälin talousarvion ja siten myös koronaviruselpymispaketin. Unkari ja Puola eivät halua hyväksyä sitä, että rahoituksen saamisen edellytyksenä on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.

Nämä maat ottavat kyllä mielellään vastaan elpymismiljardit, mutta ne eivät ole valmiita puolustamaan eurooppalaisia oikeusarvoja. RKP:lle ja Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle oikeusvaltioperiaate on aivan olennainen tässä yhteydessä, ja meille on ollut tärkeää, että Suomen hallitus on puolustanut sitä. EU:n ei tule olla mikään pankkiautomaatti vailla sääntöjä.

Loppuun sopii siteerata tulevaisuusvaliokunnan aiempaa lausuntoa Green Dealistä, jossa totesimme, että "digitalisaatioon sekä energian tuotantoon, jakeluun ja varastointiin liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet ovat erityisen kriittisiä tekijöitä vihreälle siirtymälle sekä kestävälle työllistävälle kasvulle. Siksi Suomen on määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi kehittämällä erityisesti energia- ja ympäristöteknologian systeemitason suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja liiketoimintaosaamista." 

Nämä markkinat ovat niin valtavia, että Suomella on kaikki mahdollisuudet aikaansaada jopa kymmenien miljardien edestä uutta vientiä ja sitä kautta työpaikkoja ja hyvinvointia. Samalla autamme konkreettisesti maailmaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa