Lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa

19.09.2019 klo 18:02

Arvoisa puhemies,

 

On selvää, että Rinteen hallitus haluaa Suomen olevan aktiivinen toimija Euroopassa ja kansainvälisesti. Suomen on näytettävä kykynsä ja ennen kaikkea halukkuutensa toimia aloitteellisesti konfliktien ratkaisemiseksi – emme ole kansainvälisen näyttämön passiivisia sivustakatsojia emmekä ummista silmiämme ongelmilta.

Haasteet ovat mittavia. Tarvitsemme uskottavaa ilmastopolitiikkaa estääksemme ilmastonmuutoksen, joka ympäristöongelmien lisäksi aiheuttaa myös suuria sosiaalisia, taloudellisia ja maahanmuuttopoliittisia ristiriitoja.

Kansalliset ja alueelliset toimet eivät ole riittäviä, vaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimia. Yhteisiin uhkiin on vastattava yhdessä, ja vastuuta on jaettava.

Suomen osallistuminen turvallisuussektorin yhteistyöhön Irakissa on hyvä esimerkki turvallisuuden alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Operaatioissa on onnistuttu hyvin: enimmillään jopa 40 prosenttia Irakin pinta-alasta oli Isis-järjestön hallinnassa. Vaikka Isis julistettiin voitetuksi joulukuussa 2017, järjestö luo edelleen epävarmuutta ja epävakautta ideologisella propagandallaan.

 

On tärkeää, että Suomen osallistumisesta operaatioon päättää eduskunta. Suomen on kannettava kansainvälinen vastuunsa. Turvallisuudesta on silti huolehdittava tarkasti. Kriisinhallintatehtäviin osallistuvien turvallisuus on meidän vastuullamme.

 

Samalla on syytä tuoda esiin Suomen toimenpiteiden mittasuhteet. Kyse on yhteistyössä toteutettavasta operaatiosta. Nyt käsiteltävänä olevaan OIR-operaation (Operation Inherent Resolve) osallistuu 31 maata yhteensä yli 6 500 sotilaalla. Suomen joukkojen vahvuus on 80 sotilasta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n mielestä Suomen osallistuminen Irakin ja Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen on perusteltua. Koulutuksen tavoitteena on alueen turvallisuuden ja vakauden palauttaminen.

Tämä on tärkeää siksi, että pystyisimme vaikuttamaan maahanmuuton taustalla oleviin syihin, mitä monet täällä salissa ovat peräänkuuluttaneet. Jos emme saa Isisin terroria kuriin, monilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta ja muuttaa pois. Irakilaiset ovat Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä. Turvapaikkajärjestelmässämme on tällä hetkellä 4 200 irakilaista, joiden turvapaikkahakemusta tai valituspäätöstä käsitellään parhaillaan. Vuonna 2018 Maahanmuuttovirasto teki yhteensä 2 712 Irakin kansalaista koskevaa turvapaikkapäätöstä, joista 1 094 oli myönteisiä.

Jos suuri osa turvapaikanhakijoista joutuu palaamaan, on selvää, että Suomen on jatkettava osallistumistaan turvallisuuden palauttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Siksi on myös hyvä, että Suomi vahvistaa kahdenvälisiä suhteitaan Irakin kanssa monilla muilla sektoreilla. Suomen Bagdadin suurlähetystön uudelleenavaamista tänä syksynä on pidettävä hyvänä merkki. Se on ollut suljettuna vuodesta 1991.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman mukaan Suomen osallistumista YK:n ja muiden toimijoiden rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin vahvistetaan. Lisäksi siviilikriisinhallinnan osallistumistasoa nostetaan.

Kirjaukset ovat hyviä, ja ne viestittävät Suomen halusta toimia taas aktiivisesti tällä saralla. Ne, jotka ovat kritisoineet Suomea liian vaatimattomista toimenpiteistä, ovat usein saaneet vastaukseksi, että määrät eivät ole olennaisia. Joskus Suomi on myös arvioinut tietyistä koulutusoperaatioista meille itsellemme koituvat hyödyt liian pieniksi.

Oman edun tavoittelu ei kuitenkaan saa olla tässä ratkaisevaa. Vaikka me kaikki ymmärrämmekin hyvin, että Suomi haluaa asettaa etusijalle sellaiset operaatiot, jotka tukevat omaa osaamistamme, ei pelkkä itsekäs oman edun tavoittelu saa olla ratkaisevaa. Laajasta turvallisuusnäkökulmasta katsottuna on tärkeää, että osallistumme ihmisten kouluttamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallinnan että siviilikriisinhallinnan tehtäviin ja autamme Irakin kaltaisia pahoin kärsineitä maita vakaiden ja ihmismäisten elinehtojen uudelleen saavuttamisessa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44