Lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa

19.09.2019 klo 18:02

Arvoisa puhemies,

 

On selvää, että Rinteen hallitus haluaa Suomen olevan aktiivinen toimija Euroopassa ja kansainvälisesti. Suomen on näytettävä kykynsä ja ennen kaikkea halukkuutensa toimia aloitteellisesti konfliktien ratkaisemiseksi – emme ole kansainvälisen näyttämön passiivisia sivustakatsojia emmekä ummista silmiämme ongelmilta.

Haasteet ovat mittavia. Tarvitsemme uskottavaa ilmastopolitiikkaa estääksemme ilmastonmuutoksen, joka ympäristöongelmien lisäksi aiheuttaa myös suuria sosiaalisia, taloudellisia ja maahanmuuttopoliittisia ristiriitoja.

Kansalliset ja alueelliset toimet eivät ole riittäviä, vaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimia. Yhteisiin uhkiin on vastattava yhdessä, ja vastuuta on jaettava.

Suomen osallistuminen turvallisuussektorin yhteistyöhön Irakissa on hyvä esimerkki turvallisuuden alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Operaatioissa on onnistuttu hyvin: enimmillään jopa 40 prosenttia Irakin pinta-alasta oli Isis-järjestön hallinnassa. Vaikka Isis julistettiin voitetuksi joulukuussa 2017, järjestö luo edelleen epävarmuutta ja epävakautta ideologisella propagandallaan.

 

On tärkeää, että Suomen osallistumisesta operaatioon päättää eduskunta. Suomen on kannettava kansainvälinen vastuunsa. Turvallisuudesta on silti huolehdittava tarkasti. Kriisinhallintatehtäviin osallistuvien turvallisuus on meidän vastuullamme.

 

Samalla on syytä tuoda esiin Suomen toimenpiteiden mittasuhteet. Kyse on yhteistyössä toteutettavasta operaatiosta. Nyt käsiteltävänä olevaan OIR-operaation (Operation Inherent Resolve) osallistuu 31 maata yhteensä yli 6 500 sotilaalla. Suomen joukkojen vahvuus on 80 sotilasta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n mielestä Suomen osallistuminen Irakin ja Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen on perusteltua. Koulutuksen tavoitteena on alueen turvallisuuden ja vakauden palauttaminen.

Tämä on tärkeää siksi, että pystyisimme vaikuttamaan maahanmuuton taustalla oleviin syihin, mitä monet täällä salissa ovat peräänkuuluttaneet. Jos emme saa Isisin terroria kuriin, monilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin paeta ja muuttaa pois. Irakilaiset ovat Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä. Turvapaikkajärjestelmässämme on tällä hetkellä 4 200 irakilaista, joiden turvapaikkahakemusta tai valituspäätöstä käsitellään parhaillaan. Vuonna 2018 Maahanmuuttovirasto teki yhteensä 2 712 Irakin kansalaista koskevaa turvapaikkapäätöstä, joista 1 094 oli myönteisiä.

Jos suuri osa turvapaikanhakijoista joutuu palaamaan, on selvää, että Suomen on jatkettava osallistumistaan turvallisuuden palauttamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Siksi on myös hyvä, että Suomi vahvistaa kahdenvälisiä suhteitaan Irakin kanssa monilla muilla sektoreilla. Suomen Bagdadin suurlähetystön uudelleenavaamista tänä syksynä on pidettävä hyvänä merkki. Se on ollut suljettuna vuodesta 1991.

 

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman mukaan Suomen osallistumista YK:n ja muiden toimijoiden rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin vahvistetaan. Lisäksi siviilikriisinhallinnan osallistumistasoa nostetaan.

Kirjaukset ovat hyviä, ja ne viestittävät Suomen halusta toimia taas aktiivisesti tällä saralla. Ne, jotka ovat kritisoineet Suomea liian vaatimattomista toimenpiteistä, ovat usein saaneet vastaukseksi, että määrät eivät ole olennaisia. Joskus Suomi on myös arvioinut tietyistä koulutusoperaatioista meille itsellemme koituvat hyödyt liian pieniksi.

Oman edun tavoittelu ei kuitenkaan saa olla tässä ratkaisevaa. Vaikka me kaikki ymmärrämmekin hyvin, että Suomi haluaa asettaa etusijalle sellaiset operaatiot, jotka tukevat omaa osaamistamme, ei pelkkä itsekäs oman edun tavoittelu saa olla ratkaisevaa. Laajasta turvallisuusnäkökulmasta katsottuna on tärkeää, että osallistumme ihmisten kouluttamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallinnan että siviilikriisinhallinnan tehtäviin ja autamme Irakin kaltaisia pahoin kärsineitä maita vakaiden ja ihmismäisten elinehtojen uudelleen saavuttamisessa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 8.10.2019, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
08.10.2019 klo 13:00

Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta

Ryhmäpuheenvuoro 1.10.2019, ruotsalainen eduskuntaryhmä, Joakim Strand
Ruotsalainen edsukuntaryhmä
01.10.2019 klo 15:00

Rinteen hallituksen hallitusohjelma

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 11.6.2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
11.06.2019 klo 21:10

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin 30.4.2019

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.04.2019 klo 10:45

Palautekeskustelu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osasta, 4.3.2019

Ryhmäpuheenvuoro, Veronica Rehn-Kivi
Veronica Rehn-Kivi
04.03.2019 klo 12:59

Välikysymys vanhusten hoidon tilasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.02.2019 klo 15:00

Lähetekeskustelu valtioneuvoston valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua koskevasta selonteosta

Ryhmäpuheenvuoro, Mats Löfström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
31.01.2019 klo 17:55

Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella-selonteko

Lähetekeskustelu/remissdebatt 13.12.2018.   Ed. Stefan Wallin
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2018 klo 17:31

Ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä

Ryhmäpuheenvuoro 12.12.2018, Eva Biaudet
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.12.2018 klo 14:39

Ryhmäpuheenvuorot

Vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 8.10.2019, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
08.10.2019 klo 13:00

Välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta

Ryhmäpuheenvuoro 1.10.2019, ruotsalainen eduskuntaryhmä, Joakim Strand
Ruotsalainen edsukuntaryhmä
01.10.2019 klo 15:00

Lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa

Ryhmäpuheenvuoro 19.9.2019, ruotsalainen eduskuntaryhmä, Anders Adlercreutz
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
19.09.2019 klo 18:02

Rinteen hallituksen hallitusohjelma

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 11.6.2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
11.06.2019 klo 21:10

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin 30.4.2019

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.04.2019 klo 10:45

Palautekeskustelu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osasta, 4.3.2019

Ryhmäpuheenvuoro, Veronica Rehn-Kivi
Veronica Rehn-Kivi
04.03.2019 klo 12:59

Välikysymys vanhusten hoidon tilasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.02.2019 klo 15:00

Lähetekeskustelu valtioneuvoston valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua koskevasta selonteosta

Ryhmäpuheenvuoro, Mats Löfström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
31.01.2019 klo 17:55

Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella-selonteko

Lähetekeskustelu/remissdebatt 13.12.2018.   Ed. Stefan Wallin
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2018 klo 17:31

Ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä

Ryhmäpuheenvuoro 12.12.2018, Eva Biaudet
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.12.2018 klo 14:39