Lähetekeskustelu valtioneuvoston valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua koskevasta selonteosta

31.01.2019 klo 17:55

Arvoisa puhemies,

Maamme liikennejärjestelmän yleistavoitteista on helppo olla samaa mieltä. Liikennejärjestelmän tulee edistää Suomen kilpailukykyä, perustua ilmastonmuutosta ehkäiseviin ratkaisuihin ja turvata alueiden elinvoimaisuus, juuri kuten selonteossa sanotaan.

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, jonka asutus on harvaa ja välimatkat pitkiä. Siksi näiden kolmen tavoitteen saavuttaminen on hyvin haastavaa, varsinkin kun julkiset varat ovat rajalliset.

Tarvitsemme fiksuja ratkaisuja toimivien ja koko maata palvelevien liikennejärjestelmien luomiseksi niin kaupunkien keskustoihin kuin harvaanasutuille alueillekin, saaristolauttoja unohtamatta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa tuoda esiin muutamia olennaisia asioita. Kaikkien alueiden erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää. Liikennejärjestelmää on kehitettävä siten, että kunkin alueen vahvuuksia hyödynnetään ja edistetään. Esimerkiksi Pohjanmaan kaltainen vientisuuntautunut alue on riippuvainen toimivista liikenneyhteyksistä. Tämä koskee niin raideliikennettä, tieliikennettä – erityisesti valtatie 8:aa –  ja laivaväyliä kuin lentoliikennettäkin.

 

Suomen tiheimmin asutussa maakunnassa Uudellamaalla tarpeet ovat samoja kun muualla, mutta ratkaisut monilta osin erilaiset. Erityisesti Helsingin miljoonametropolialueella tulee jatkossakin panostaa raideliikenteeseen, suunnitella maanalaisia infraratkaisuja (kuten Pisararata), kehittää julkista liikennettä ja hyvin suunniteltuja pyöräväyliä.

Liikenteessä liikkuvat odottavat, että Suomi yrittää tosissaan korjata korjausvelan. Ihmiset haluavat ensisijaisesti, että olemassa olevat liikenneväylät ovat kunnossa ja toimivia.

Tässä on myös syytä painottaa sitä, että myöskään alemman asteista yleistä tieverkkoa ei saa laiminlyödä. Alemman asteinen tieverkko on tärkeä sekä ihmisille että raaka-ainekuljetuksille.

Ihmiset ärsyyntyvät siitä, jos yksi ylimääräinen autokorjaamokäynti vuodessa johtuu tievaurioista. Siksi RKP:n on helppo tukea tulevaisuuden liikennejärjestelmää koskevaa skenaariota, jossa perusväylänpidon rahoitusta lisätään reippaasti.

 

Uudenmaan raideinvestointien osalta tarpeet ovat suuria joka ilmansuunnassa. Pullonkaulaksi muodostuneen pääradan parantaminen on priorisoitava, koska sillä on suuri vaikutus koko maan junaliikenteeseen. Hanko-Hyvinkäärata pitää sähköistää. Niin sanotun itäisen rantaradan osalta on olennaisen tärkeää, että linja vedetään yksiselitteisesti rantaviivaa pitkin, eli reittiä Sipoo-Porvoo-Loviisa-Kotka ja siitä pidemmälle itään.

On myös äärimmäisen tärkeää, että nykyisen, erityisesti Kirkkonummen, Raaseporin ja koko Länsi-Uudenmaan väestöä palvelevan rantaradan määrärahoja ei leikata tulevaisuudessa. Olemassa oleva länteen päin menevä rata pitäisi uudistaa, ja sitä voisi tehostaa kaksoisraiteilla.

 

Arvoisa puhemies,

Vaikutusarviointi on tärkeä väline. Vaikutusarviointien tulisi selvästi ja ymmärrettävästi mitata, miten valitut ratkaisut maksavat itsensä takaisin ja hyödyttävät yhteiskuntaa. Tämä on tärkeää maamme kilpailukyvyn kannalta. Suhtaudumme sen takia myönteisesti selonteossa mainitsemiin uusiin rahoitusmuotoihin.

 

Realismi on kuitenkin paikallaan. Meidän pitäisi lopettaa Jäämeren radasta ja Tallinnan tunnelista haaveileminen, jotka ovat äärimmäisen kalliita hankkeita, jos ne rahoitetaan valtion budjetista.

Sen sijaan meidän tulisi tehdä investointeja jotka vahvistavat maamme kilpailukykyä ja tukevat vientiteollisuutta – meidän pitäisi paremmin huolehtia nykyisestä infrasta, kehittää julkista liikennettä ja tukea liikenteen siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista – tämä on välttämätöntä, jotta Suomi saavuttaa asettamansa ilmastopäämääriä.

On hyvä, että liikenneinvestoinnit pyritään tekemään pitkäjännitteisesti ja järjestelmällisesti. Se parantaa myös mahdollisuuksiamme saada EU-rahoitusta.

12 vuoden mittainen suunnitelma toteutetaan samaan aikaan kun Suomi, Eurooppa ja koko maailma tavoittelevat uskottavaa ilmastopolitiikkaa.

 

Lopuksi on tärkeä korostaa merenkulun merkitystä Suomelle ja maamme viennille. Laivaliikenteen osuus ulkomaankaupastamme on lähes 90 prosenttia. Sen takia Suomi tarvitsee jatkossakin aktiivista ja kilpailukykyistä merenkulkupolitiikkaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44