Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi (RKP), on tyytyväinen ehdotuksen sisältöön, joka on parantunut merkittävästi valiokuntakäsittelyn aikana.

-  Olen erittäin tyytyväinen siihen, että voimme tämän lain avulla helpottaa vammaisten henkilöiden jokapäiväistä elämää ja parantaa heidän elämänlaatua. Diagnoosi ei enää määrittele palvelujen saantia, vaan lähtökohtana on, että tuen saaminen perustuu yksilölliseen tarpeeseen. Riippumatta siitä, onko sinulla kehitysvamma, kuulovamma vai näkövamma, on sinulla oikeus tarvitsemaasi tukeen eri elämänvaiheissa. Palveluja tarjotaan yhdenvertaisemmin, ja palvelujen, kuten kuntoutuksen, henkilökohtaisen avun ja erityisen osallistumisen tuen, saatavuus paranee. Olen helpottunut, että olemme nyt näin lähellä maaliviivaa tämän tärkeän lainsäädäntöpaketin kanssa, sanoo Rehn-Kivi.

Hallituksen lakiehdotus on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä asiantuntijoilta valiokuntakäsittelyssä. Perustuslakivaliokunta antoi myös lausunnon, jossa se vaatii monen kohdan selventämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt esittänyt muutosehdotuksen, joka parantaa alkuperäistä ehdotusta merkittävästi.

- Nyt poistetaan muun muassa 65 vuoden ikärajoitus vammaispalvelulain nojalla saataviin palveluihin. Myös esitetyt maksut kuljetuksista päivä- ja työtoimintaan sekä vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidosta, poistetaan nyt. Henkilökohtaisesti näiden kohtien muuttaminen on ollut edellytys sille, että voisin vilpittömästi tukea uudistusta. Tiedän, miten vaikeaa monilla kehitysvammaisen lapsen perheillä on, eikä se olisi kohtuullista, että heidän elämäänsä vaikeutettaisiin entisestään uusilla maksuilla, Rehn-Kivi sanoo.

Rehn-Kivi korostaa myös kielellisten oikeuksien toteuttamisen tärkeyttä ja sen varmistamista, että entisen Kårkullan kuntayhtymän moniammatilliset ruotsinkieliset asiantuntijaryhmät voivat jatkaa tärkeää työtään yli hyvinvointialuerajojen. Hyvinvointialueilla on nyt keskeinen rooli sen varmistamisessa, että vammaispalvelulaki toimii käytännössä.

- On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa mainitut kaksikielisten alueiden väliset yhteistyösopimukset laaditaan. Lainsäädännön tavoitteiden saavuttaminen riippuu viime kädessä käytännön toteutuksista hyvinvointialueilla, miten hyvin tieto tavoittaa kaikki asianosaiset ja miten byrokratiaa voidaan vähentää helpottamaan tilannetta perheissä, jossa arki on muutenkin haasteellista, Rehn-Kivi sanoo.
Perustuslakivaliokunta antaa mietinnöstä lausuntonsa ennen sen ratkaisevaa käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.