Selonteko asettaa viitekehyksen Suomen digitaaliselle kehitykselle vuoteen 2030 asti ja nostaa esille digitalisaation haasteita ja mahdollisuuksia.

Meillä on Suomessa vahva osaaminen digitalisaatiossa ja koulutuksessa, jota meidän tulee vaalia, sillä se luo hyvän pohjan jatkokehitykselle. Suomen digiosaaminen on eurooppalaisittain suhteellisen korkealla tasolla. Noin 79 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista hallitsee digitaaliset perustaidot. Haasteet ovat useimmiten kuitenkin juuri tämän ikäryhmän ulkopuolella.

- Olen huolissani digitaalisesta syrjäytymisestä. Digitalisaatio lisää käyttäjän vastuuta, joten lähtökohtana tulisi olla se, että kehitettävät järjestelmät ovat niin helposti ymmärrettävissä, että kaikilla on mahdollisuus oppia niiden käyttö. Lisäksi digitaalisten palveluiden saavutettavuus on äärimmäisen tärkeää. Ihmisillä on erilaiset edellytykset, ja sen takia jatkossakin tulee aina olla olemassa vaihtoehtoja digitaalisille palveluille. Digitaaliset ratkaisut eivät saa koskaan poistaa palveluiden inhimillistä aspektia, varsinkaan julkisella sektorilla, Norrback toteaa.

Norrback suhtautuu kuitenkin positiivisesti digitalisaation, ja korostaa, kuinka tärkeää on, että työskentelemme Suomessa aktiivisesti digitaalisen yhteiskuntamme kehittämisen puolesta. 

-Hyvin toteutettu digitalisaatio tukee Suomen yhteiskuntakehitystä, yksinkertaistaa prosesseja ja parantaa alueiden yhdenvertaisuutta. Digitaaliset palvelut ja etätyö myös parantavat mahdollisuuksia asettua asumaan entistä kauemmas fyysisestä työpaikasta, esimerkiksi maaseudulle, Norrback toteaa.