– Hallituksen kanta on selkeä, eikä ehdotusta voida hyväksyä nykymuodossaan. Tämän olemme ilmaisseet hallituksen linjauksissa jatkotyön osalta. Kustannuksia pitää saada alas, päätösten pitää perustua vaikutusarviointeihin sekä faktaan ja kansallinen liikkumavara pitää olla laajempi kuin nyt pöydällä olevassa esityksessä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomi yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa tulee toden teolla panostamaan vaikuttamiseen, jotta saadaan aivan toinen ja Suomen kannalta huomattavan paljon realistisempi lopputulos.  Ehdotus joka samalla kuitenkin on hyvä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kanalta. Muussa tapauksessa tulemme vastustamaan ehdotusta ja äänestämään sitä vastaan, sanoo ministeri Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

– Ympäristötoimenpiteisiin on panostettu viime vuosikymmeninä ja arjessamme myös huomioimme nykyään ympäristöä aivan eri tavalla, kun esimerkiksi käytämme kemikaaleja kotona tai lajittelemme ja kierrätämme jätteitä. Myös maa- ja metsätaloudessa toimenpiteet huomioivat tänä päivänä ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta entistä paremmin. Työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on keskeinen kysymys koko ihmiskunnalle, sanoo ministeri Thomas Blomqvist.

– Komission ehdotuksessa on suuria puutteita liittyen luonnon dynamiikan ymmärtämiseen. Ympäristö muuttuu koko ajan myös koskemattomilla alueilla, pellot metsittyvät, rannat saavat uutta kasvillisuutta ja ojat tukkeutuvat ajan myötä. Kehitystä ei voida pysäyttää eikä kelloa siirtää taaksepäin johonkin tiettyyn viitevuoteen, komission ehdotuksessa seitsemänkymmentä vuotta sitten. Vaikka tämä onnistuisi kehitys ei pysähtyisi museaaliseen tilaan, vaan kehitys jatkuisi – silloin vaan eri lähtötasolta, sanoo Thomas Blomqvist.

– Uskallan väittää, että käytännössä lähes kaikilla maa- ja metsätalouden piirissä työskentelevillä on hyvin vahva suhde luontoon ja ymmärrys ekologisen tasapainon tärkeydestä. Suomessa olemme perinteisesti hoitaneet asioita vapaaehtoisin toimin, esimerkiksi Helmi- tai Metso-ohjelmilla tai jättämällä kuollutta puuta, pystypuita tai riistatiheikköjä sekä erilaisilla maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteillä. Nimenomaan jokapäiväiset toimenpiteet kantavat hedelmää ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, sanoo ministeri Blomqvist.

– Myöskään ehdotuksen toimenpiteet kaupunkien ja kasvukeskusten osalta eivät sovi Suomen kaltaiseen maahan, jossa nopea kaupungistuminen ja kasvavien kehyskuntien erityispiirteet ovat hyvin erilaiset moneen muuhun maahan verrattuna. Suomessa on noin kuusikymmentä tällaista aluetta, jossa infrastruktuurin rakentaminen kasvavalle määrälle asukkaita, taloudelliseen toimintaan sekä liikenneyhteyksiä varten samalla kun – komission ehdotuksen mukaan – näiden kaupunkien pitäisi lisätä metsä- ja viheralueitaan viidellä prosentilla vuoteen 2050. Yhtälö on täysin mahdoton, toteaa Blomqvist.