Vaalien siirtäminen ei ollut helppo päätös

21.03.2021 klo 06:09
Siitä on nyt noin vuosi, kun Suomessa ensimmäistä kertaa rauhan aikana otettiin käyttöön valmiuslaki.

Jos joku silloin olisi sanonut, että meillä vuotta myöhemmin on tilanne, jossa elämme poikkeusoloissa, keskustelemme mahdollisista liikkumisrajoituksista ja siirrämme kuntavaaleja, olisi häntä varmasti pidetty enemmän tai vähemmän outona.

 

Koronavirus on osoittautunut paljon odotettua sitkeämmäksi. Etenkin muuntovirukset leviävät nyt nopeasti, paljon nopeammin kuin viime keväänä, kesällä ja syksyllä esiintynyt virus. THL:n kokonaisarvio tautitilanteesta vaikutti olennaisesti siirtämispäätökseen, jonka takana seisovat kahdeksan eduskunnan yhdeksästä puolueesta.

 

THL:n viesti oli, että tautitilanne on brittimuunnoksen takia heikentänyt nopeasti ja että on ”todennäköisempää että touko- kesäkuun vaihteessa epidemia on rauhallisemmassa vaiheessa kuin 18.4”.  Epidemian etenemistä ei pystytä tietenkään tarkasti ennakoimaan. On kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus siitä, että uusia rajoitustoimenpiteitä joudutaan asettamaan. Riski äänestysaktiivisuuden laskulle sekä vaalien uskottavuudelle ja legitimiteetille on näissä oloissa todellinen. Demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi, kun käyvät äänestämässä.

 

Vaalien siirtäminen on aina poikkeuksellinen toimenpide ja se voidaan tehdä vain painavista syistä. Mutta kun oikeusministeriön virkamiehet virkavastuulla muun muassa THL:n arvioiden perusteella katsovat, että vaaleja ei enää voida järjestää terveysturvallisesti, silloin on kuunneltava. Tautitilanteelle oikeusministeriö ei voi mitään. Kaikesta pahinta olisi viime hetken hätäratkaisu vaalien siirtämisestä. Halusimme myös tässä ratkaisussa puolustaa demokratiaa. On parempi, että kesäkuussa voidaan järjestää vaalit terveysturvallisesti, että kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi äänestystilanteessa ja että useita satoja tuhansia ihmisiä enemmän on saanut rokotteen. Koronavirusta vaikuttaa myös esiintyvän kesällä vähemmän.

 

Todettakoon myös, että Suomi ei ole tässä yksin Euroopassa. Ranskan parlamentti päätti helmikuussa siirtää 2021 vuoden aluevaalit maaliskuusta kesäkuuhun huonontuneen koronatilanteen takia. Myös Italian kunta- ja aluevaalit siirretään. Ne oli tarkoitus pitää nyt keväällä, mutta ne siirretään syksylle syyskuuhun ja lokakuuhun. Tämä koskee muun muassa Rooman, Milanon ja Torinon vaaleja.

 

Oikeusministeriö on jo viime syksystä lähtien tehnyt yhdessä THL:n kanssa kovasti töitä, jotta vaalit voitaisiin järjestää mahdollisimman terveysturvallisesti. Kaikilla äänestyspaikoilla on oltava riittävät etäisyydet, käsidesiä ja kasvomaskeja on oltava saatavilla. Kuntia on myös ohjeistettu mahdollistamaan äänestys ulkona ja tarjoamaan drive-in äänestysmahdollisuuksia. Kotiäänestystä hoitavat vaalitoimitsijat tullaan rokottamaan. Jotta varmistetaan, että myös koronan takia eristyksessä olevien mahdollisuus äänestää paranisi tulemme myös pidentämään ennakkoäänestysaikaa kahteen viikkoon. Eristys kestää normaalisti 10 päivää. Kunnille tullaan kompensoimaan terveysturvallisten vaalien järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia.

 

Lakiesitys kuntavaalien siirrosta on nyt eduskunnan käsittelyssä. Tiistaina kävimme lähetekeskustelun, ja kahdeksan yhdeksästä puolueesta oli samaa mieltä. Kaikkein vastuullisin päätös on siirtää vaalit kesäkuuhun.

Anna-Maja Henriksson

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10