Naisten rooli tulevaisuuden maanpuolustuksessa

13.11.2020 klo 06:35
Naisten hakeutuminen vapaaehtoiseen asepalvelukseen on kasvanut rytinällä viime vuosina.

Samaan aikaan perinteiset ja stereotypioihin nojautuvat roolit naisten ja miesten eriytyneistä opiskelureiteistä ja työmarkkinoista on haastettu aivan erityisellä tavalla. Sukupuoleen perustuva erottelun tarve on herättänyt kysymyksiä.

 

Puolustusvoimat ovat esimerkiksi televisio-ohjelmien, kuten Ylen Naissotilaat-sarjan, kautta tutustuttaneet suuren yleisön naissotilaiden arkeen ja mahdollisuuteen tehdä asepalvelus. Naisten osallistuessa asepalvelukseen on keskeistä turvata heidän palveluksensa ilman häirintää ja syrjintää. Tutkimusten mukaan häirintä kohdistuu asepalveluksen suorittaviin naisiin monin kerroin muuhun työelämään verrattuna. Tasa-arvoasiat, yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen tuleekin olla osa tämän päivän johtamisosaamista. Olisi ehkä myös aika kiinnittää puolustusvoimien varustukseen huomiota, siten että se on myös naisille suunniteltu ja sopiva.

 

Keskustelu naisten asepalveluksen vapaaehtoisuudesta ja miesten pakollisesta asepalveluksesta tuntuu monesta vaikeasti perusteltavissa olevasta järjestelmästä. Samalla keskustelu on avannut myös erilaisilla valmiuksilla olevien miesten mahdollisuuksista suorittaa asepalvelus heille parhaiten soveltuvalla tavalla. Kysymys siitä, tarvitseeko puolustusvoimat pelkästään fyysisesti vahvoja miehiä, on varmasti aivan aiheellinen asettaa.

 

Mahdollisuuksia avata näitä olemassa olevia rajauksia on monia. Ratkaisu näyttää kuitenkin erilaiselta riippuen siitä, mitä muutosta haetaan ja tehdäänkö muutokset yksinomaan puolustusvoimien tarpeesta kouluttaa riittävä osa miesten ikäluokasta, vai nähdäänkö kaikkien osallistuminen maanpuolustukseen ja siihen kouluttautuminen lähtökohtana.

 

Kokonaisturvallisuuskoulutus-mallia voidaan kehittää joko asepalveluksen korvaavaksi, kaikille pakolliseksi mutta eri koulutuskanavia avaavaksi tai sitten vapaaehtoiseksi ja täydentäväksi turvallisuusosaamista antavaksi koulutukseksi.

 

Selvää on, että maanpuolustuksen toimivuutta ja asepalveluksen laatua ei haluta uudistuksessa vaarantaa. Näyttää myös haastavalta löytää mahdollisuuksia kouluttaa kaksinkertainen määrä nuoria aikuisia tavan omaisen asepalveluksen kautta. Jos rakennetaan täydentävää turvallisuuskoulutusta kaikille, olisi varmasti syytä sen houkuttelevuuden lisäämiseksi, pohtia miten sellainen laadukas koulutus on laskettava asepalveluksen jotain osiota korvaavaksi.

 

Kutsuntojen ulottaminen kaikille olisi askel rajojen madaltamiselle - naisten ja miesten osaamisen ja kokemuksien parempi hyödyntäminen asepalvelusta suunniteltaessa voisi olla merkityksellinen askel eteenpäin. Moninaisuuden parempi huomioiminen sukupuolten sisällä, lisäisi myös tasa-arvoisemman kohtelun kokemuksia.

 

Parhaillaan asepalvelun kehittämiseksi asetettu parlamentaarinen komitea käy keskusteluja eri kehittämisvisioista. Mielestäni on tärkeää, että rakennamme sekä rohkeampia visioita pitkällä aikavälillä toteutettaviksi ja välitavoitteita, joiden kautta sinne pääsemme.

 
Eva Biaudet

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys sairaalaverkosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
eilen klo 15:02

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00