RKP:n ministerit Henriksson ja Blomqvist sote-esityksestä: Uskottava kokonaisuus 

13.10.2020 klo 12:13

Hallitus on päässyt sopuun yhteisestä esityksestä uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo ensimmäisessä kommentissaan näin: 

- Teemme sote-uudistuksen turvataksemme ihmisten pääsyn hyvään hoitoon ja hoivaan koko maassa myös tulevaisuudessa. Prosessi on ollut pitkä ja erittäin työläs, ja yhteisymmärryksen löytäminen hallituksen sisällä on myös vaatinut luovia ratkaisuja, Henriksson sanoo.

- Olen iloinen, että rahoitusmalli on paljon parempi kuin lausuntokierroksella. Hallitus on kuunnellut palautteita ja esimerkiksi maksimisumma, jonka maakunta voi hävitä rahoitusmallin muuttuessa on huomattavasti pienempi, kuin se aikaisemmin oli. Tämä on tärkeää tasa-arvoisen ja integroidun hoidon turvaamiseksi koko maassa. Rahoitusmalli on muuttunut RKP:n edellyttämään suuntaan, Henriksson sanoo. 

- Olemme myös parantaneet yksityisten toimijoiden asemaa lausuntokierrokselta tulleen palautteen perusteella. RKP:lle on tärkeää, että yksityiset toimijat nykyiseen tapaan täydentävät julkista sektoria. Emme halua rajoittaa sitä mahdollisuutta, Henriksson toteaa. 

Muuttuneessa rahoitusmallissa painotetaan myös enemmän kaksikielisten palveluiden järjestämistä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä heti uudistuksen alusta. 

- Demokratianäkökulmasta riittävä itsehallinto on tuleville hyvinvointialueille aivan keskeistä. Tärkeä edellytys aidolle itsehallinnolle on verotusoikeus, jotta hyvinvointialue itse voi hallita sekä menoja että tuloja. Hallitus on siksi sitoutunut siihen, että maakuntaveron lainsäädäntö valmistuu tämän vaalikauden aikana, jotta vero voidaan ottaa käyttöön vuonna 2026. Mikäli lainvalmistelun aikataulu ei pidä, tulee hallitus turvaamaan maakuntien rahoituspohjan muiden päätösten kautta vuoden 2022 kehysriihen yhteydessä, Henriksson sanoo.

Uudenmaan erillisratkaisu ja kielelliset oikeudet tärkeitä palapelin osia

Sote-uudistusesitys sisältää erillisratkaisun Uudellemaalle, joka on väestömäärältään selvästi suurin maakunta. Esityksen mukaan maakunta jaettaisiin yhteensä viiteen hyvinvointialueeseen, joista Helsinki on oma alueensa.

- Erillisratkaisu on Uudellemaalle elintärkeä ja varmistaa, että hoito voidaan turvata ja että päätökset hoidosta myös jatkossa tehdään lähellä uusimaalaisia. Ilman tätä ratkaisua Uusimaa olisi jäänyt aivan liian valtavaksi alueeksi, jossa lähidemokratia ja kielelliset oikeudet olisivat joutuneet ahtaalle, sanoo Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, joka on uudistusesityksestä neuvotelleen ministerityöryhmän jäsen. 

- Hoidossa palvelun saaminen omalla äidinkielellä on erityisen tärkeää. Siksi olen iloinen, että kielelliset oikeudet on nyt huomioitu paremmin, kuin miltä tilanne näytti aikaisempien hallitusten esityksissä. Jokaiselle kaksikieliselle hyvinvointialueelle perustetaan oma kielilautakunta, jolla on merkittäviä tehtäviä ja vastuu vähemmistökielipalveluista. Lautakunnan puheenjohtajalla on automaattinen puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen hallituksessa. Tämä on tärkeää sen turvaamiseksi, että kielelliset palvelut tulevat itsestään selväksi osaksi hyvinvointialueen päätöksentekoa, Blomqvist sanoo.

Blomqvistin mukaan on myös erittäin tärkeää, että yksi alue saa tehtäväkseen koordinoida kaikkien kaksikielisten hyvinvointialueiden esimerkiksi liikuntarajoitteisille henkilöille tarjoamaa palvelua.  

- On äärimmäisen tärkeää, että koordinaatio ja kehitys tapahtuu alueilla, jossa kaksikielisyys ja ruotsinkielisyys on arkipäivää, ja sellaisten toimijoiden toimesta, jotka ymmärtävät potilaiden kielellisiä tarpeita, Blomqvist sanoo.

Uudessa mallissa kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen koordinaatiosta vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja ruotsinkielisten palvelujen kehittämisen tuesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Christel Liljeström

Nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Valtioneuvosto on päättänyt Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on erityisen tyytyväinen nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen ohjelman valmisteluun.
Sandra Bergqvist
22.03.2024 klo 21:58

Ruotsin ja suomen kielen osaamista on vahvistettava

Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille. 
Anna-Maja Henriksson
21.03.2024 klo 22:04

Pettymystä ja tulevaisuuden uskoa

Metsä Board ilmoitti aiemmin tänään (21.3.2024), että he eivät tule etenemään Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdashankkeen kanssa. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on pettynyt, mutta ilmaisee myös tulevaisuuden uskoa.
Anders Norrback
21.03.2024 klo 22:01

Lähipalvelut, yrittäjyys ja turvallisuus luovat perustan vahvalle aluekehitykselle

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan Keskustapuolueen välikysymystä, Liike Nyt -puolueen tukemana, hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa. 
Anders Norrback
20.03.2024 klo 15:39

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.
Anders Adlercreutz
13.03.2024 klo 20:49

Rauhanajan yhteistyö vahvistaa Suomen integroitumista Natoon

Eduskunta on tänään keskustellut hallituksen selonteosta Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Kansanedustaja Joakim Strand piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron.
Joakim Strand
21.02.2024 klo 17:28

Ukrainan tulee olla osa läntistä yhteisöä

Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti tänään Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron ajankohtaiskeskustelussa Ukrainan tilanteesta.
Anders Norrback
21.02.2024 klo 15:30

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44