Uudistamme Suomea ja hoidamme koronakriisin

16.09.2020 klo 18:31
Korkeampi työllisyys ja suotuisa toimintaympäristö yrityksille ovat tärkeitä edellytyksiä hyvinvoinnin turvaamiseksi.

- Hallitus ottaa tässä haastavassa tilanteessa kokonaisvastuun Suomesta sekä luo uskoa tulevaisuuteen. Me olemme tehneet keskeisiä päätöksiä maamme uudistamiseksi sekä päästäksemme yli koronakriisistä, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Tässä suhdannetilanteessa tarvitaan elvyttämistä, jotta pyörät saadaan pyörimään.

Korkeampi työllisyys ja suotuisa toimintaympäristö yrityksille ovat tärkeitä edellytyksiä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ministeri Anna-Maja Henriksson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ovat tyytyväisiä hallituksen budjettiriiheen, jossa tehtiin päätöksiä muun muassa työllisyyden parantamisesta. Hallitus sitoutuu myös turvaamaan vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön yrityksille, mikä on tärkeää ajatellen yritysten haluja investoida ja työllistää Suomessa. Hallituksen päätös alentaa teollisuuden sähkövero EU:n minimitasolle vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja on yksi viime vuosien tärkeimmistä elinkeinopoliittisista päätöksistä.

 - Nyt hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka luovat vähintään 31 000 työpaikkaa. Samalla hallitus nosti työllisyystavoitteen 80 000:een. Olen mielissäni siitä, että meneillään olevasta koronakriisistä huolimatta olemme kyenneet tekemään päätöksiä rakenteellisista uudistuksista työmarkkinoilla, joiden avulla saamme lisää ihmisiä töihin. Hallitus haluaa muun muassa parantaa yli 55-vuotiaiden asemaa työmarkkinoilla, luoda kannustavampia palveluja auttaakseen työttömiä löytämään töitä pohjoismaisen mallin mukaisesti ja nostaa suomalaisten osaamistasoa muun muassa pidennetyn oppivelvollisuuden ja oppisopimusten kautta. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Tämän ohella ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosesseja nopeutetaan. Teemme myös tärkeän alueellisen kokeilun lievemmästä tarveharkinnasta, sanoo Anna-Maja Henriksson.

-Tavoitteena on, että yli 55-vuotiaiden työllisten määrä lisääntyy vähintään kymmenellä tuhannella, samalla kun heidän asemansa työmarkkinoilla kohenee ja työhyvinvointi lisääntyy. Pallo on nyt työmarkkinaosapuolilla. Mikäli he eivät onnistu lokakuun aikana löytämään ratkaisuja tulee hallitus tekemään välttämättömät päätökset, toteaa Henriksson.

Nuoria työelämään auttava nk. navigaattoritoiminta saa lisäresursseja ja toimintaa tulee myös ruotsinkielellä.

Hallitus on myös sitoutunut edistämään palkkatasa-arvoa, torjumaan syrjintää sekä toteuttamaan perhevapaauudistuksen. 

- Tasa-arvo huomioidaan selkeästi budjettipäätöksissä. Hallitus on sitoutunut arvioimaan kaikkien työllisyystoimenpiteiden tasa-arvovaikutuksia sekä edistämään palkka-avoimuutta ja palkkatasa-arvoa ja toteuttamaan perhevapaauudistuksen. Aiempaa enemmän on myös kiinnitetty huomiota budjetin sukupuolivaikutusten arviointiin, sanoo Blomqvist. Tämän ohella on merkityksellistä, että hallitus nostaa turvakotien rahoituksen 23,5 miljoonaan. Kyse on huomattavasta korotuksesta verrattuna esimerkiksi vuoden 2016 tasoon, jolloin summa oli ainoastaan 11,5 miljoonaa. 

- Olen erityisen mielissäni nuoriin ja perheisiin tekemistämme panostuksista. Me haluamme nuorten pääsevän ketterämmin mukaan työelämään ja parantaa mahdollisuuksia tehdä oppisopimuksia sekä helpottaa perhe-elämän ja työn yhdistämistä. Tämän ohella tulemme kevään kehysriihen yhteydessä lisäksi mahdollisesti tekemään päätöksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta, sanoo Blomqvist. 

- Hallitus haluaa turvata yritysten vakaan, kannustavan ja ennustettavan toimintaympäristön sekä yritysten toimintaedellytykset ja verotuksen ennustettavuuden, mikä mahdollistaa investoinnit sekä uusien työpaikkojen syntymisen.Tämä on edellytys työllisyyden nostamiseksi, toteaa Henriksson. Meille on tärkeää, että panostamme yritysten kilpailukykyyn alentamalla teollisuuden sähköveroa EU:n minimitasolle. Luomme lisäksi uuden mekanismin tukeaksemme teollisuuden sähköistymistä ja siirtymistä kohti ilmastoviisaita ratkaisuja päästökauppakompensaation sijasta ja lisäksi väylämaksujen puolittaminen jatkuu. Tämän lisäksi hallitus tulee ennen vuoden 2021 kehysriiheä tekemään päätöksen uusiutuvan teollisuuden strategiasta, sanoo Henriksson.

Teollisuuden kilpailukykypaketin ohella hallitus tukee pienyrittäjiä muun muassa nostamalla arvonlisäverorajaa 10 000 eurosta 15 000 euroon.

Hallitus tulee myös hyödyntämään EU:n elpymisvälineen tarjoamat mahdollisuudet ja luomaan Suomen kestävän kasvun ohjelman. Ohjelman keskiössä ovat kuusi painopistettä, jotka vahvistavat tulevaisuuden hyvinvointia, hoivaa, vihreää siirtymää, digitalisaatiota, työpaikkoja ja kestävää kasvua. 

- Uskottava puolustus on valtavan tärkeää näinä epävakaina aikoina. Hornetit tullaan korvaamaan ja päätökset hävittäjien hankinnoista tehdään ensi vuoden aikana, Henriksson sanoo.

Tukea kunnille ja kolmannen sektorin toimijoille 

- Kuntien talous on pitkään ollut tiukilla ja koronakriisi on pahentanut tilannetta entisestään. Siksi olemme sopineet useista toimenpiteistä, jotka ovat hyviä ja tärkeitä kunnille, muun muassa kuntien yhteisövero-osuuden korottamisesta 12 %:iin ensi vuodelle ja valtionosuuksien korottamisesta 300 miljoonalla. Lisäksi vuoden 2020 valtionosuuksia korotetaan 400 miljoonalla eurolla ja sairaanhoitopiirit saavat 200 miljoonaa euroa, Blomqvist sanoo.

- Tärkeää on myös se, että tulemme korvaamaan kunnille ja sairaanhoitopiireille koronakriisistä aiheutuneet välittömät kustannukset kokonaisuudessaan. Jokaisen tulee tarvittaessa päästä testiin ja jäljityksen on toimittava. Tulemme myös kattamaan koronarokotteen kustannukset kansalaisille. Lisäksi panostamme yhteensä 450 miljoonaa koronakriisin seurauksena aiheutuneen hoitovelan pienentämiseen. Tässä on muun muassa kyse lykkääntyneistä leikkauksista ja hammashoidosta, Henriksson sanoo.

- Koronakriisin seurauksena Veikkauksen tulot ovat laskeneet rajusti. Siksi veikkausrahojen kautta yhteiskuntaa todella tärkeällä tavalla tukevien järjestöjen ja yhdistysten rahoitus on ollut suuri huolenaihe. Olen siksi hyvin tyytyväinen, että nyt turvaamme järjestöjen rahoituksen ensi vuonna niin koulutuksen, kulttuurin kuin terveyttä edistävien sektoreiden osalta. Kolmannen sektorin panos on aivan ratkaiseva niin nuorille kuin ikäihmisillekin, Henriksson sanoo. 

- Panostamme myös lapsiperheisiin ja nuoriin. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla, oppivelvollisuutta pidennetään, ammattikoulujen resursseja vahvistetaan ja opiskelijoiden ateriatukea korotetaan. Nämä ovat kaikki tärkeitä panostuksia. Olen myös iloinen, että pystymme korottamaan pakolaiskiintiötä 1050:een, Henriksson sanoo. 

Talousarvioesitys sisältää myös resursseja uuden juristin palkkaamiseen Saamelaiskäräjille, sekä poronhoitajien lomituspalvelujen tasokorotuksen siten, että se vastaa viljelijöiden tasoa. Nämä ovat kysymyksiä, joiden eteen RKP on työskennellyt pitkään.

Tärkeitä ympäristöön, luonnonvaroihin ja ilmastoon liittyviä päätöksiä

Hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö tullaan vähintään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä.

- Päästökauppa on tässä kysymyksessä tärkeä ohjaava tekijä, mutta hallitus haluaa varmistaa, että puolittamistavoite saavutetaan kaikissa tilanteissa, Henriksson sanoo. Siksi päätimme antaa asiantuntijaryhmälle tehtäväksi laatia niin sanotun lattiahintamallin, joka takaa turpeen energiakäytön suunnitellun vähenemisen, vaikka päästöoikeuksien hinta laskisi.

- Talousarvioesitys sisältää maatalouden toimintaedellytysten kannalta positiivisia elementtejä. Heinäkuussa Suomi saavutti EU-huippukokouksessa hyvän lopputuloksen liittyen osuuteemme EU:n maatalousrahoituksesta. Siksi on erityisen ilahduttavaa, että valtion talousarviossa on nyt kirjauksia kansallisesta yhteisrahoituksesta, joka mahdollistaa EU-varojen täysimääräisen käytön, sanoo Blomqvist. EU-rahoituksen ja kansallisten varojen avulla turvaamme puhtaan kotimaisen ruuan tuotannon ja luomme työpaikkoja.

Hallituksen budjettineuvottelut päättyivät Säätytalolla tänään. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2021 on 62,4 miljardia euroa.

Thomas Blomqvist ja Anna-Maja Henriksson

Nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Valtioneuvosto on päättänyt Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on erityisen tyytyväinen nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen ohjelman valmisteluun.
Sandra Bergqvist
22.03.2024 klo 21:58

Ruotsin ja suomen kielen osaamista on vahvistettava

Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille. 
Anna-Maja Henriksson
21.03.2024 klo 22:04

Pettymystä ja tulevaisuuden uskoa

Metsä Board ilmoitti aiemmin tänään (21.3.2024), että he eivät tule etenemään Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdashankkeen kanssa. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on pettynyt, mutta ilmaisee myös tulevaisuuden uskoa.
Anders Norrback
21.03.2024 klo 22:01

Lähipalvelut, yrittäjyys ja turvallisuus luovat perustan vahvalle aluekehitykselle

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan Keskustapuolueen välikysymystä, Liike Nyt -puolueen tukemana, hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa. 
Anders Norrback
20.03.2024 klo 15:39

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.
Anders Adlercreutz
13.03.2024 klo 20:49

Rauhanajan yhteistyö vahvistaa Suomen integroitumista Natoon

Eduskunta on tänään keskustellut hallituksen selonteosta Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Kansanedustaja Joakim Strand piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron.
Joakim Strand
21.02.2024 klo 17:28

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44