Menestys vaatii panostuksia

19.01.2020 klo 12:52
Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että saan tehdä merkityksellistä työtä, josta olen kiinnostunut ja yhdessä ihmisten kanssa, joiden seurassa viihdyn.

Ennen uraani politiikassa sukuni maatila siirtyi isältäni minulle ja minä toimin maanviljelijänä noin 15 vuoden aikana. Mutta politiikka vei sitten mukanaan ja viimeistään eduskuntaan pääsyni jälkeen viljelystä tuli lähinnä sivutoimi ja jossain mielessä ehkä myös tärkeä harrastu ja henkireikä. Viihdyin maanviljelijän arkipäivässä vallan hyvin, vaikka työpäivä olikin silloin toisenlainen. Sain olla paljon ulkona, työ oli välillä fyysistä, työstä tuli usein näkyvä tulos ja ruoan tuottaminen tuntui todella mielekkäältä.

 

Työnteko on suurimmalle osalle meistä arkipäiväinen toimi ja on tietysti toivottavaa, että työnteko olisi kaikille myös mieluisaa. Joinakin aikaisina sateisina aamuina varmaankin suuri osa meistä välillä toivoo tai miettii, että olisipa vapaapäivä niin saisi nukkua pitempään. Työnteko on kuitenkin melkein kaikille vakinaisen tulon lähde, mutta pelkkä palkka ei välttämättä riitä motivoimaan meitä työssä. Tarvitsemme esimerkiksi laadukasta koulutusta ja myös mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen, tarvitsemme työhyvinvointia ja kohtuulliset vaatimukset työnantajalta, jotta voimme tehdä parhaamme työpaikalla. Yritykset taas tarvitsevat toimivat puitteet, jotta ne voivat kasvaa, kehittyä ja työllistää. Mikään näistä ei synny itsestään.

 

Suomen yksi valttikortti on jo kauan ollut korkealaatuinen koulutus ja ihmisten vahva osaaminen. Laadullista peruskoulutusta on Suomessa mahdollistettu jokaiselle sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Koko opintopolku aina korkeakoulutukseen asti on maksutonta. Suomessa on ymmärretty, että ihmisten osaamiseen kannattaa panostaa, jotta ihmiset työllistyisivät ja yritykset menestyisivät. Yhteiskunnan muuttuessa nopeammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin meillä pitää olla myös valmius uudistaa tai laajentaa osaamistamme. Vastuu tästä on jokaisella meillä, työpaikoilla ja yhteiskunnalla.

 

Harva yritys pärjää ilman, että se välillä uudistuisi. Jos yritys ei ole kilpailukykyinen se ei menesty eikä pysty työllistämään ihmisiä. Jokainen yritys kohtaa erilaisia haasteita kehittyessään, se on osa yritystoimintaa. Ilmastonmuutos, globaali tilanne, väestön ikärakenne, digitalisaatio, eriarvoisuus, tekoäly, kaupungistuminen voivat olla tekijöitä, jotka vaikuttavat nykypäivän yrityksiin. Julkisella sektorilla ja meillä päättäjillä on tärkeä tehtävä luoda yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Esimerkiksi toimiva infrastruktuuri, osaavan työvoiman riittävä tarjonta, edellytykset kehitykseen ja innovointiin ja kilpailukykyinen verotus luovat yrityksille suotuisan ympäristön kehittyä, menestyä ja työllistää ihmisiä. Tämä kaikki vaatii yhteiskunnallisia panostuksia, mutta oikein kohdennettuna ne maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti ja auttavat meitä kehittämään hyvinvointiyhteiskuntaamme.

 

Inhimillinen pääoma on edelleen menestyvän yrityksen ja koko yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja. Työntekijän hyvinvointi ja jaksaminen ovat keskeisiä sekä henkilölle itselleen, että hänen läheisilleen ja hänen työnantajalleen. On meidän kaikkien etu, että panostetaan työhyvinvointiin ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Kuten kaikki tiedämme ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa panostaa, koska ne tuovat säästöjä mm. terveydenhoitokuluissa pitkällä aikavälillä.

 

Hallituksen tärkeä tavoite on nostaa työllisyysaste 75 %: iin, muun muassa, jotta meillä on mahdollisuuksia kehittää hyvinvointivaltiotamme, ja jotta mahdollisimman monella olisi työpaikka. Työllisyysasteen nostaminen ei onnistu yhdellä keinolla, siihen tarvitaan laaja kirjo toimenpiteitä. Osa toimenpiteistä ovat sellaisia, joiden kaikki vaikutukset eivät näy heti vaan heijastuvat työllisyysasteen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Marinin hallitus uskaltaa nyt panostaa mm. koulutukseen, ihmisten hyvinvointiin ja liikenneinfraan. Näillä kaikilla toimilla haluamme luoda mahdollisuuksia ihmisille saada koulutusta ja työtä, ja yrityksille hyvän toimintaympäristön ja mahdollisuuden kasvaa ja menestyä. Tätä kautta syntyy uutta jaettavaa, tulevaisuudenuskoa ja luottamusta hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisuuksiin kehittyä.

Thomas Blomqvist

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44