Maakuntauudistus kaatukoon

19.05.2018 klo 07:47
Mikään uudistus ei ole saanut niin paljon kritiikkiä kuin maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Maamme johtavat asiantuntijat ovat esittäneet massiivista kritiikkiä, mutta se ei ole paljoa auttanut. Puhtaasti poliittinen kompromissi pitää hallituksen koossa ja siksi ei tehdä muutoksia sisältöön.

 

Maakuntauudistus on todella huono uudistus Uudenmaan osalta. Pahimmassa tapauksessa uudistusta on mahdotonta toteuttaa. Demokratiavaje yhdistettynä 300-400 miljoonan euron budjettivajeeseen luo painajaismaisen kehyksen sille maakuntavaltuustolle, jonka tullemme valitsemaan lokakuussa. Enemmistö Uudenmaan kunnista eivät tule istumaan niissä pöydissä missä päätökset tehdään, miten palvelut järjestetään ja miten budjettivaje katetaan.

 

Moni taho ja poliitikko on esittänyt muutosehdotuksia. On vedottu, väitelty, kyseenalaistettu ja vaadittu muutoksia – mutta turhaan. Hallitus ja ennen kaikkea keskusta puolue tietää, ettei mikään hallituskokoonpano tämän jälkeen toteuttaisi maakuntauudistusta. Siksi tämä kiireellisyys ja välinpitämättömyys asiantuntijoiden ehdotuksia ja arvosteluja kohtaan. Mikään ei pure, kun aikataulu ohjaa sisällön ja muutostarpeen sijasta.

 

Hallituksen ajama maakuntauudistus, aiheuttaa kysymyksiä. Miksei uudistusta voisi toteuttaa vaiheittain, jotta vältyttäisiin samalta virheeltä koko maassa? Miksei sallita erilaisia ratkaisuja, sillä on itsestään selvää, ettei Uuttamaata 1,6 miljoonalla asukkaalla palvele samaa mallia kuin pienin maakunta 73 000 asukkaalla. Miksei anneta kuntien hoitaa niitä osia sosiaalihuollosta, jossa paikallinen tuntemus on tärkeää? Kukaan ei enää usko, että tässä mallissa onnistuta integroimaan eri hoitomuotoja toimiviksi palveluketjuiksi. Miksei eduskunnalle anneta työrauha ja pidetä maakuntavaaleja myöhemmin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019?

 

Uudelle maakuntavaltuustolle ei tule olemaan mikään helppo tehtävä luoda uutta palvelurakennetta Uudellamaalla vuoden 2019 aikana. Ei tule olemaan helppoa myöskään seuraavalle hallitukselle. Seuraavan hallituksen pitää nimittäin huolehtia siitä, että budjettivajetta maakunnissa mahdollisuuksien mukaan katetaan. Pelkästään Uudenmaan osalta on kyse sadoista miljoonista euroista.

 

Kuntatalous voi paremmin kuin pitkään aikaan. Ei ole kovin kaukaa haettua, että valtionosuudet tullaan ottamaan kunnista ja siirtämään maakuntiin, sillä julkinen talous muodostaa kokonaisuuden.

 

Uhka pidemmällä aikavälillä on tietenkin se, että yhä enemmän tehtäviä siirretään kunnista maakuntiin. Tehtävien kanssa siirtyy myös valtionosuudet. Tästä kärsivät ennen kaikkea pienet kunnat.

 

Meidän pitäisi nyt keskittyä korjaamaan se, mikä ei toimi. Syy miksi meidän piti alun perin ryhtyä toimenpiteisiin, oli vaikeus päästää lääkärin vastaanotolle ja muihin palveluihin perusterveydenhuollossa. Mitä jos panostaisimme perusterveydenhuoltoon ja loisimme isommat ja vahvemmat kunnat, jotta tämä onnistuisi?

 

Maakuntien luominen syö nimittäin resursseja, jotka meidän pitäisi sen sijaan suunnata kehittääksemme palveluita. Nykyinen hallitus ei ota vastuuta siitä, minkä jo tiedämme, ettei tule toimimaan. Ministerit toteavat vain eduskunnan keskusteluissa, että ”paljon riippuu siitä, miten uudistukset toteutetaan.”

 

On syytä toistaa, tarvitsemme sote-uudistuksen, maakunnat sen sijaan tulevat kalliiksi ja ovat epädemokraattisia. Huolimatta kaikesta maakunta- ja sote-uudistuksen suunnittelutyöstä, näkisin kokonaisuuden nimissä parhaaksi, että maakuntauudistus kaatuisi.

Mikaela Nylander

Nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Valtioneuvosto on päättänyt Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on erityisen tyytyväinen nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen ohjelman valmisteluun.
Sandra Bergqvist
22.03.2024 klo 21:58

Ruotsin ja suomen kielen osaamista on vahvistettava

Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille. 
Anna-Maja Henriksson
21.03.2024 klo 22:04

Pettymystä ja tulevaisuuden uskoa

Metsä Board ilmoitti aiemmin tänään (21.3.2024), että he eivät tule etenemään Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdashankkeen kanssa. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on pettynyt, mutta ilmaisee myös tulevaisuuden uskoa.
Anders Norrback
21.03.2024 klo 22:01

Lähipalvelut, yrittäjyys ja turvallisuus luovat perustan vahvalle aluekehitykselle

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan Keskustapuolueen välikysymystä, Liike Nyt -puolueen tukemana, hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa. 
Anders Norrback
20.03.2024 klo 15:39

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.
Anders Adlercreutz
13.03.2024 klo 20:49

Rauhanajan yhteistyö vahvistaa Suomen integroitumista Natoon

Eduskunta on tänään keskustellut hallituksen selonteosta Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024. Kansanedustaja Joakim Strand piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron.
Joakim Strand
21.02.2024 klo 17:28

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44