Kirjallinen kysymys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta laajan päivystyksen sairaaloissa

07.06.2016 klo 13:10
Kansanedustaja Joakim Strand esitti kirjallisen kysymyksen ministeri Rehulalle.

Joakim Strand:

Eduskunnan puhemiehelle

Pohjanmaa on Suomen teollisuusvaltaisin maakunta. Työllisistä 23 prosenttia toimii teollisuudessa, kun koko maassa vastaava luku on 15. Tuotannosta lähes puolet tulee teollisuudesta, koko maassa ainoastaan viidennes. Teollisuuden liikevaihto on asiakaslukuun nähden huomattavasti suurempi kuin koko maassa, ja esimerkiksi viennin arvo on Pohjanmaalla korkeampi kuin viidessä muussa maakunnassa yhteensä. Pohjanmaan rannikolla siis luodaan ja tuodaan asukaslukuun nähden huomattavasti enemmän euroja maamme hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen kuin missään muualla.

Hallituksen esittämän sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä laajasti päivystäviä sairaaloita jää maahamme 12 ja osa nykyisistä keskussairaaloista joutuu supistamaan toimintaansa.

Vaasa on vahva energia- ja vientiteollisuuden keskittymä, ja alueella on monipuoliset liikenneyhteydet:

kansainvälinen lentokenttä, jonka matkustajamäärä vuonna 2015 oli noin 300 000, kansainvälinen lauttaliikenne, jonka jatkuvasti nouseva matkustajamäärä on noin 200 000 henkilöä vuosittain, vilkkaat raskaan liikenteen tieväylät sekä junaliikenteen porttiasema kansainvälisille merikuljetuksille. Alueella on vuorokaudenajasta riippumaton korkea riskitaso niin teollisuuden kuin liikenteenkin suuronnettomuuksille, mikä edellyttää valmiutta nopeaan hoitoon ja pelastustoimiin.

Tarve ympärivuorokautiseen monipuolisten palveluiden saatavuuteen korostuu entisestään, kun otetaan huomioon pelastushelikoptereiden epäoikeudenmukainen jakautuminen maassamme ja Vaasan seudun ja Pohjanmaan rannikon sijoittuminen niiden ulottumattomiin.

Pohjanmaan erityispiirteisiin lukeutuu myös ruotsinkielisten suuri osuus. Ruotsinkielisiä on väestöstä noin puolet, ja osuus on suomenkielisiä suurempi. Äidinkielen käyttö on perustuslailla turvattu kielellinen oikeus ja erityisen tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta. Vaasan keskussairaala on Suomen ainoa aidosti kaksikielinen keskussairaala. Vaasassa on myös laaja-alaiset koulutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla niin suomen kuin ruotsinkin kielellä, ja niin Vaasan keskussairaala kuin alan korkeakoulutkin tekevät aktiivista yhteistyötä myös yliopistollisen lääketieteellisen koulutuksen kanssa.

Yksi hallituksen kärkihankkeista on digitaalisen kasvuympäristön rakentaminen, jonka tavoitteena on edistää digitaalisia palveluita. Hallituksen tavoittelema digiloikka on mahdollista laajentaa myös erikoissairaanhoitoon, ja käynnissä on jo hankkeita virtuaaliklinikoiden perustamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö onkin esittänyt, että virtuaalisia terveydenhuollon palveluita voidaan

lähtökohtaisesti verrata perinteisiin vastaanottokäynteihin, ja myös Valvira suhtautuu etäpalveluihin myönteisesti. Vaasan keskussairaalalla olisi maan ainoana aidosti kaksikielisenä sairaalana erinomaiset mahdollisuudet palvella digitalisaatiota hyödyntäen alueen väestön lisäksi myös maan muuta ruotsinkielistä väestöä (noin 300 000).

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa huomioida alueiden ominaispiirteet sekä tekemiensä ratkaisuiden yhteyden koko maamme talouteen, kuten elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, viennin edistämiseen sekä uusien (etenkin teollisten) työpaikkojen

ja resurssien luomiseen, miten hallitus konkreettisesti turvaa kielelliset oikeudet tehdessään päätöstä eri sairaaloiden

tulevasta statuksesta, miten hallitus aikoo turvata terveydenhuoltopalveluiden ympärivuorokautisen saatavuuden Pohjanmaan rannikolla suuronnettomuuksien varalta ja miten hallitus huomioi Vaasan keskussairaalan kehitysmahdollisuudet palvella alueensa väestön lisäksi myös maan muuta ruotsinkielistä väestöä?

 

Vastauksena kysymykseen ministeri Rehula esittää:

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistuksen valmistelu on käynnissä. Sote-uudistuksessa toteutetaan laaja asiakaskeskeinen palveluintegraatio, joka on keskeinen keino toteuttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista ja parantaa palveluiden toimivuutta yhdenvertaisella tavalla. Uudistuksessa valmisteltavien uusien järjestämisrakenteiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistuksen

tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja

asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon.

Uudistuksen jälkeen maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Alueiden ominaispiirteiden huomiointia toteutetaan muun muassa osana maakuntien ja valtion välistä neuvottelumenettelyä.

Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativat sekä muut harvinaisemmat ja kalliimmat palvelut ja toimenpiteet kootaan valtakunnallisesti tai alueellisesti hoidettavaksi viiden yliopistollisen sairaalan ja seitsemän muun laajan ympärivuorokautisen sairaalayksikön puitteissa. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhteispäivystystä. Niissä säilyisi myös

tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen osaaminen. Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen puitteissa on mahdollisuus ylläpitää

näissäkin sairaaloissahuomattavan kattavaa päivystystä, jos se alueellisesti katsotaan tarpeelliseksi. Myös yhteistyö yli nykyisten erityisvastuualueiden rajojen (tulevien yhteistyöalueiden rajojen) tulee olemaan jatkossakin mahdollista.

Valmistelussa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislailla ja maakuntalailla on tavoitteena turvata vahvasti asiakaan ja potilaan oikeus saada palvelut valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Kielelliset oikeudet tullaan kirjaamaan valmisteltavaan lainsäädäntöön.

Terveydenhuoltolain mukaan yksikielisen kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa kunnan tai kuntayhtymän kielellä. Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä. Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään laissa.

Vaasan sairaanhoitopiiri on päättänyt kuuluvansa TYKS:n erityisvastuualueeseen. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri on kaksikielinen. Terveydenhuoltolain § 44 mukaan toiseen

erityisvastuualueeseen kuuluva sairaanhoitopiiri voi sopia toisen erityisvastuualueen kanssa erikoissairaanhoidon yhteistyöstä, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten potilaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Tämä laajentaa mahdollisuuksia tarjota palvelua eri kielillä.

Hallitusohjelman mukaan myös pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Maakuntien yhteistyöalueista säädetään tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämislaeissa. Lainsäädännöllä on tavoitteena vahvistaa edelleen ensihoitoa. Pohjanmaalla sijaitseva Hätäkeskuslaitoksen Vaasan hätäkeskuksen voi osaltaan turvata alueellista suuronnettomuuden varautumista. Hätäkeskuslaitoksen verkottuneella toimintamallilla se pystyy tarjoamaan palveluita tarvittaessa koko Suomen alueelle ruotsin kielellä. Uudet vuosina 2016 ja 2017 käyttöön otettavat tietojäjestelmät ja ohjelmistot antavat tähän entistä paremmat mahdollisuudet.

Hallituksen linjauksen mukaisesti sosiaali- ja erveydenhuollon uudistuksessa luodaan valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden tuottajan.

Tämä antaa sairaalalle mahdollisuuksia erikoistua ja kehittää monimuotoisia, myös sähköisiäpalveluitaan. Vaasan keskussairaala on kehittänyt terveydenhuoltoa aktiivisesti muun muassa potilasturvallisuuden alueella ja tuottanut siinä yhteydessä ruotsinkielistä koulutus- ja neuvonta-aineistoa.

 

Helsingissä 3.6.2016

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula

Joakim Strand

Lohjan synnytysosasto on oltava olemassa myös tulevaisuudessa!

Länsi-Uusimaa -lehti julkaisi eilen (5.9) uutisen, jossa nostettiin esiin Lohjan synnytysosaston sulkeminen HUS:n säästövaihtoehtona. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin mielestä Lohjan synnytysosastoa tarvitaan ja ehdotus sen sulkemisesta on paheksuttava.
Thomas Blomqvist
06.09.2022 klo 14:57

Tärkeitä päätöksiä talouden ja opiskelijoiden kannalta

Hallituspuolueet ovat tänään sopineet työllisyyspaketista, joka vahvistaa julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurollaa. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että hallituspuolueet ovat pitäneet kiinni aikaisemmin sovitusta.
Anna-Maja Henriksson
11.02.2022 klo 16:35

Vastaus kirjalliseen kysymykseen ulkomaisten lippujen alla purjehtivilla aluksilla koronakriisin takia eristettyinä olevista suomalaisista miehistön jäsenistä

Kansanedustajat Sandra Bergqvist ja Mats Löfströmin ym. esittivät kysymyksen ministeri Haavistolle: Mitä hallitus tekee niiden suomalaisten merimiesten kotiin saamiseksi, jotka tällä hetkellä ovat eristyksissä ulkomaisten lippujen alla purjehtivilla aluksilla ja aikooko hallitus toimia kansainvälisesti, esimerkiksi Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO. ssa, kansainvälisen ratkaisun löytämiseksi siihen ongelmaan, että miehistön jäsenet eivät pääse poistumaan aluksiltaan?
Sandra Bergqvist ja Mats Löfström
17.06.2020 klo 14:12

Vastaus kirjalliseen kysymykseen läsnäolo-oikeuden rajoittamisesta synnytyksissä koronaepidemian aikana

Kansanedustaja Sandra Bergqvist on lähestynyt ministeri Krista Kiurua kirjallisella kysymyksellä: Miten kaikille synnyttäjille taataan riittävä tuki yhdenvertaisin perustein ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen myös koronaepidemian aikana, ja Miten taataan vanhempien yhtäläinen oikeus vastasyntyneen lapsen tapaamiseen?
Sandra Bergqvist
08.05.2020 klo 09:39

Vastaus kirjalliseen kysymykseen saariston kiinteistöverojen shokkikorotuksesta

Edustaja Sandra Bergqvist esitti kirjallisen kysymyksen: Onko asiasta vastaava ministeri tietoinen siitä, että Verohallinto lähettää tahallaan kiinteistöverokortteja, jotka todistettavasti suurelta osin ovat virheellisiä ja jotka pakottavat kiinteistönomistajat turvautumaan kalliisiin juridisiin prosesseihin ja mitä ministeri aikoo tehdä veroviranomaisten oma-aloitteiselle laintulkinnan tarkistukselle, joka on äärimmäisen epäedullinen kiinteistönomistajille ja joka tietyiltä osin sitä paitsi on ristiriidassa arvostuslain 29 §:n 1 ja 4 momenttien ja luottamuksensuojan periaatteen kanssa?
Sandra Bergqvist
19.11.2019 klo 16:08

KOTISIVUJA PÄIVITETÄÄN HUHTIKUUN AIKANA

2019 eduskuntavaalien myötä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmä koostuu seruraavista edustajista:
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2019 klo 08:50

Pystymme parempaan

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti 2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.11.2018 klo 11:08

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44