Suomen digitaalista kompassia koskeva selonteko

16.11.2022 klo 16:32
Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.

Arvoisa puhemies,

Suomen digitaalista kompassia koskevan valtioneuvoston selonteon mukaan digikehitys on edennyt aimo harppauksin viimeisen vuosikymmenen aikana. Digikehityksestä on paljon hyötyä. Hyvin toteutetun digitalisaaton avulla voimme helpottaa suomalaisten arkea. Siksi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ja RKP:n mielestä palveluiden ja yhteiskunnan digitalisaation tulee perustua ihmisten tarpeisiin. Suunnittelussa on keskityttävä ihmiseen hallinnollisten rakenteiden sijaan. Digitaalisen kompassin avulla Suomella on oikeanlaiset edellytykset kehittyä digitalisaation edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Arvoisa puhemies,

selonteon mukaan digitalisaatio tarjoaa Suomelle niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa myös digitalisaation merkitystä koulutuksessa. Meille on tärkeää, että digiosaamista kehitetään yhdenvertaisin perustein, koska kansalaisten osaamisessa voi olla suuria eroja. Suomen digiosaaminen on eurooppalaisittain suhteellisen korkealla tasolla. Noin 79 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista hallitsee digitaaliset perustaidot. Haasteet ovat useimmiten kuitenkin juuri tämän ikäryhmän ulkopuolella. Siksi Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaakin nostaa esiin olevansa huolissaan digitaalisesta syrjäytymisestä. Digitalisaation leviäminen lisää käyttäjän vastuuta, joten lähtökohtana tulisi olla se, että kehitettävät järjestelmät ovat niin helposti ymmärrettävissä, että kaikilla on mahdollisuus oppia niiden käyttö. Lisäksi digitaalisten palveluiden saavutettavuuden kehittäminen on äärimmäisen tärkeää. Ihmisillä on keskenään erilaiset edellytykset, ja sen takia jatkossakin tulee aina olla olemassa vaihtoehtoja digitaalisille palveluille. Tärkeä osallisuuden rakentamista digitaalisessa yhteiskunnassa koskeva näkökulma on myös se, että palvelut ovat saatavilla molemmilla kansalliskielillä ja muilla kielillä, kansalliskielistrategian periaatteiden mukaisesti, kuten myös valtioneuvoston selonteosta käy ilmi.

 

Arvoisa puhemies,

digitalisaatio luo myös julkiseen talouteen kohdistuvia odotuksia. Monet jo olemassa olevista digitaalisista palveluista vaatisivat enemmän resursseja kuin mitä tällä hetkellä on saatavilla. Sen takia on tärkeää, että huolehdimme rahoituksesta turvataksemme onnistuneen digitalisaatiokehityksen. Digitalisaation syventymisen takia myös kyberturvallisuudelta vaaditaan enemmän. Venäjän Ukrainassa käymä julma sota on tehnyt tästä asiasta hyvin ajankohtaisen. Kyky kriittisen infrastruktuurin kehittämiseen ja suojelemiseen on avainasemassa digitalisaatiokehityksessä.

 

Arvoisa puhemies,

haasteista huolimatta digikehitys tarjoaa myös monia mahdollisuuksia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että hyvin toteutettu digitalisaatio tukee Suomen yhteiskuntakehitystä, mutta digitaaliset ratkaisut eivät saa koskaan poistaa palveluiden inhimillistä aspektia, varsinkaan julkisella sektorilla. Digitaaliset palvelut ja etätyö myös laajentavat työssäkäyntialueita. Jotta kaikilla ihmisillä olisi tähän yhtäläiset mahdollisuudet, koko maan IT-infrastruktuuri on turvattava. Digitalisaatio tarjoaa myös uusia tapoja vihreän siirtymän tehostamiseksi. Näiden teknologioiden hyödyntäminen vihreän siirtymän edistämisessä edellyttää osaamista, tutkimusta ja ratkaisuja, joilla voidaan vähentää digitalisaation myötä kasvavaa energiankulutusta.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä Suomella on tähän tarvittavaa osaamista, ja näin ollen erinomaiset edellytykset tulla digitalisaation eurooppalaiseksi edelläkävijäksi.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri