Rokotukset ovat avain yhteiskunnan avaamiselle

04.09.2021 klo 10:18
Kesä on kääntymässä kohti syksyä ja ihmiset palaavat takaisin arjen pariin

Itselleni poliittinen syksy alkaa perinteisesti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksesta, joka järjestetään kesän päätteeksi ennen eduskunnan syysistuntokauden alkua. Tänä vuonna kokous järjestettiin kauniissa Turun saaristossa ja käsittelimme laajasti eri aiheita. Erityisen ylpeä olen laatimastamme kahdenkymmenen kohdan ohjelmasta, jossa nostamme esiin sosiaali- ja terveydenhuollon prioriteettejamme kuten osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen ja lähipalvelut.

 

Hallituksen arki on myös täydessä vauhdissa. Iloitsen erityisesti hallituksen päätöksestä poistaa kahden metrin turvavälivaatimus sisätiloissa parantaen kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimintaedellytyksiä. On selvää, että kansalaisten on ollut vaikea ymmärtää miksi junamatkalla Helsingistä Vaasaan saa istua lähekkäin neljän tunnin ajan, kun taas osassa maan teattereissa ja elokuvissa on pitänyt noudattaa kahden metrin turvaväliä. Kahden metrin turvavälivaatimuksen poisto on asia, jota RKP on aktiivisesti ajanut ja nyt lakimuutos tulee eduskuntaan ensi viikolla.
 

Valtakunnallinen rokotekattavuus kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä yli 80 % 12 vuotta täyttäneistä suomalaisista on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja yli 55 % toisen annoksen. Luvut antavat vankan tuen rajoitusten hallitulle poistamiselle. Nyt on opeteltava elämään viruksen kanssa. Hallitus lähtee siitä, että yhteiskunta avataan kun 80 % 12 vuotta täyttäneistä on täysin rokotettuja. Tämänhetkisen tiedon mukaan näyttää siltä, että voisimme poistaa kaikki rajoitukset lokakuun puolessavälissä. Se edellyttää kuitenkin, että ihmiset jatkavat rokotteiden ottamista ja näin ollen voimme kaikki vaikuttaa siihen koska pääsemme rajoituksista eroon.

 

Kansalaisten silmään poliittisen syksyn lähtölaukaus on varmasti jokavuotinen budjettiriihi. RKP:n määrätietoinen työ kotitalousvähennyksen korottamiseksi on tuottanut tulosta, sillä kaksivuotinen kokeilu on sisällytetty valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen. Olen vakuuttunut korotuksen työllisyysvaikutuksista ja näen sen hyödyttävän yrityksiä, työntekijöitä ja kotitalouksia.

 

Budjettiriihen yhteydessä myös ilmastotoimet on nostettu vahvasti esiin. Hyvä esimerkki siitä, että kilpailukyvyn vahvistaminen ja ilmastotoimet voivat kulkea käsi kädessä on Merenkurkun uusi kaunotar, Aurora Botnia. Tämä uusi, maailman ehkä ympäristöystävällisin, biokaasulla kulkeva alus vahvistaa koko Merenkurkun alueen elinkeinoelämää niin Suomen kuin Ruotsin puolella. Aurora Botnia on tyypillinen esimerkki pohjanmaalaista innovatiivisuutta ja halua panostaa tulevaisuuteen kestävien ratkaisujen avulla. Se on myös erinomainen esimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä.

 

Viime aikoina on puhuttu myös paljon maatalouden roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mikään ammattikunta ei ole niin riippuvainen ilmastosta, kun maanviljelijät. Ja tämä ammattikunta kantaa myös kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä yksittäisinä maanviljelijöinä että organisaatioidensa kautta. Maatalousyrittäjät ovat esittäneet monta hyvää ratkaisua ja heitä on syytä kuunnella. Minun ja RKP:n mielestä maa- ja metsätalous ei ole osa ongelmaa – vaan se on osa ratkaisua.

 

On turhaa lietsoa vastakkainasettelua. Ilmastonmuutos on meidän yhteinen haasteemme, johon on löydettävä ratkaisuja yhdessä. Minä näen, että voimme vaalia työpaikkoja, maan kilpailukykyä ja yrityksiä samaan aikaan ilmastotoimien kanssa. Kun menemme nyt budjettineuvotteluihin, haluan korostaa, että budjettiriihessä on kyse kokonaisvastuusta niin taloudesta, kuin esimerkiksi myös koulusta, tieteestä, poliisista ja terveydenhuollosta. 

Anna-Maja Henriksson
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uusimaa
RKP, Vaasan vaalipiiri