Talouspolitiikan linjaa koskeva välikysymys

18.05.2021 klo 15:00
Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Adlercreutz.

Arvoisa puhemies,

Tämän vuoden pääsiäisen jälkeen Suomen politiikassa on nähty enemmän dramatiikkaa kuin mitä tavallisesti toivoisi. Ensin oli hallituksen yli viikon mittaiseksi venynyt puoliväliriihi Säätytalolla ja sitten täällä eduskunnassa käyty keskustelu EU:n elpymispaketista. Siitä kysymyksestä kaikki puolueet ovat keskustelleet perusteellisesti täällä eduskunnassa. 

Siitä saakka, kun EU-paketti viime kesän lopussa saatiin neuvoteltua valmiiksi, asiaa on käsitelty täysistunnossa, valiokunnissa ja julkisuudessa. On täysin loogista, että muut puolueet eivät viime viikolla halunneet osallistua Perussuomalaisten jarrutuskeskusteluun, jossa asiasta ei tullut esiin mitään uutta. Demokratiaan kuuluu, että silloin äänestetään, kun asioista ollaan eri mieltä. Edustajien on saatava puhua, mutta prosessin viivyttäminen tahallaan ja porsaanreikien etsiminen eduskunnan työjärjestyksestä ei ole omiaan vahvistamaan uskoa maamme päätöksentekokykyyn.

Kansanedustajan tulee ajaa asioita, ei jarruttaa niitä. Meidän tehtävämme on keskustella, työstää ja tehdä yhteistyötä – ei lukea iltasatuja puhujakorokkeelta tai narsistisesti poseerata omalle some-yleisölle. Arvoisa oppositio: Jos tätä ei ymmärretä, oma tehtävä on ymmärretty väärin. 

Tämä instituutio toimii, kun kaikki kunnioittavat sitä. Myös kirjoittamattomia sääntöjä.

 

Arvoisa puhemies,

Monet ovat varmasti jo unohtaneet, että Perussuomalaiset jo aiempina vuosina ovat turvautuneet välikysymyksen käyttöön pysäyttääkseen elpymispaketin. Ja se on kyllä täysin asianmukainen väline tilanteissa, joissa hallituksen politiikka ei herätä luottamusta. Nyt käymme keskustelua välikysymyksestä, joka on tehty Kokoomuksen johdolla.

Pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Vanhanen ovat jo vastanneet Kokoomuksen kysymykseen siitä, miksi hallitus oli valmis joustamaan kehysbudjetoinnin periaatteista. Lähivuosina Suomella on koronakriisin aiheuttamia lisämenoja.

Kriisi on jättänyt jälkensä siitä huolimatta, että olemme onnistuneen politiikan ja kaikkien suomalaisten vastuullisen toiminnan ansiosta pärjänneet useimpia muita paremmin. 

Iso-Britannian EU-erosta tulee lisälasku, ja on olemassa myös muita tekijöitä (Veikkaus), joiden takia rahoituskehysten tasapainottaminen asteittain on realistisempaa ja ennen kaikkea vastuullista.

Rahoituskehys on tärkeä työkalu. Sen ylittämiseen ei tule suhtautua kevyesti. Mutta tämä kriisi on ollut merkittävä. 

Myös hallituksen piirissä oli eri näkemyksiä vuoden 2023 tasapainottamistoimenpiteiden suuruudesta. Tähän kompromissiin päädyimme. Politiikka on kompromissien etsimistä ja sen jälkeen eteen päin jatkamista. Jos ei ole kykyä tehdä kompromisseja, mitkään asiat eivät etene. Ja ennen kaikkea, arvon eduskunta: Juuri kyky tehdä kompromisseja on pitänyt maatamme koossa myös vaikeina aikoina. Se on vastuullista.

Saavutetun yhteisymmärryksen ansiosta hallituksella on hyvät mahdollisuudet jatkaa sitä hyvää työtä, jota se on tehnyt tämän vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta. Vaikka tilanne välillä näyttikin epävarmalta, hallituskriisiltä vältyttiin. Sillä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia Suomen kannalta. Koska – käsi sydämelle – Suomi ei ole mikään kriisimaa. Ja kuten sanoin: Kansainvälisessä vertailussa tämä hallitus on hoitanut koronakriisin aivan erinomaisesti – nyt pitäisi onnistua myös exit-politiikassa.

Suomella on paljon vahvuuksia. Meillä on turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Sillä on merkitystä investointien ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemisen kannalta. Meillä on uusiutuvia luonnonvaroja ja hyvin koulutettu väestö. Tiedämme, että Suomen vahvuuksiin kuuluvalle digitaaliselle osaamiselle ja kehittyneelle ympäristöteknologialle on maailmanlaajuisesti paljon kysyntää.

Nyt hallitus voi edetä määrätietoisesti näissä asioissa. Sekä suurempien että innovatiivisten pienyritysten hyvän toimintaympäristön säilyttäminen on ollut tärkeää Marinin hallitukselle. Tämä on linja, jota Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat kaikissa tilanteissa yksiselitteisesti puolustaneet.

 

Kokoomus ja kumppanit kysyvät välikysymyksessään, mitä työllistämistoimille kävi. Koska kertaus on opintojen äiti, toistan vielä kerran:

Jo ennen puolivälitarkastelua hallitus on päättänyt useista konkreettisista työllistämistoimista, jotka pysyvällä tavalla siirtävät työmarkkinoiden tasapainoa myönteiseen suuntaan. Eläkeputki lakkautetaan, ja samalla yli 55-vuotiaita kannustetaan ja tuetaan aktiivisuuteen työmarkkinoilla ja jaksamaan pidempään työelämässä. Tämä on merkittävä rakeenteellinen toimenpide. 

Hallituksen puoliväliriihessä päättämät toimenpiteet lisäävät työllisten määrää 40 000–44 500 hengellä. Ennen hallituskauden päättymistä päätetään lisäksi työllistämistoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puolivälissä.

Lisäksi työnvälitystä uudistetaan, ja me RKP:ssä olemme myös hyvin tyytyväisiä siihen, että hallitus näkee kotitalousvähennyksen korotuksen yhtenä keinona palvelualan elvyttämiseksi.

Paljon on vielä tehtävää, ja meidän täytyy konkretisoida tiekarttaa kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen pitkällä aikavälillä.

Suomella on edellytykset pärjätä jatkossa – julkisen talouden velka-aste on edelleen kohtuullisella tasolla, noin 70 prosentissa, kun taas euroalueen keskiarvo on noin 100 prosenttia. Mutta ongelmien voittaminen – meillä on esimerkiksi nopeasti vanheneva väestö – vaatii päätöksentekokykyä ja tahtoa jatkaa eteenpäin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri